lauantai 31. joulukuuta 2011

Viimeinen päivä yhdessä...

... sillä huomenna karkkien ja minun tieni eroavat. Vuodeksi. Tavallaan odotan innolla, sillä tiedän, että kun pari viikkoa jaksaa olla ilman, pääsee siitä koukusta irti. Ei tee enää edes mieli. Olen kuullut kolmelta ihmiseltä olevani pahin heidän tuntemansa sokerihiiri. Aika kyseenalainen kunnia... :/

Helppoa siitä ei tule, mutta siinä se juju piileekin, itsensä haastamisessa. (Ja Akun :D)

                                                                      (http://weheartit.com/entry/20177103)


En kuitenkaan halua tehdä tästä itselleni ainakaan tässä vaiheessa liian hankalaa, joten kieltolistalle kuuluvat ainoastaan karkit (sis. suklaan). Silti yritän samalla tuskalla karsia sokerisia juttuja muutenkin, ja korvata niitä mahdollisuuksien mukaan hedelmillä ja marjoilla.

                                                        (http://weheartit.com/entry/20276152)


Ensi viikko tulee olemaan vaikea, mutta sitten helpottaa.


                                                                     (http://weheartit.com/entry/20274520)


Lähteekö kukaan muu viettämään karkitonta vuotta 2012?

torstai 29. joulukuuta 2011

Miten tästä eteenpäin?

Terveiset täältä suklaakonvehtien keskeltä! Kompensoin joulun vähäistä herkuttelua ostamalla alennusmyynneistä kymmenen suklaarasiaa. Onneksi mies on tuhonnut herkkuja tasavertaisesti allekirjoittaneen kanssa, saattaisi muuten tulla kaikki tiputetut kilot ryminällä takaisin! Enkä siis ole syönyt 10 rasiallista suklaata, kyllä niistä suurin osa on vielä avaamattomana kaapissa. ;)

                                            (http://weheartit.com/entry/19539007)

Mutta nyt pitäisi jatkaa projektia siitä, mihin se ennen joulua jäi. Haaveena ja realistisena tavoitteena olisi timmi kroppa ja energinen, itseensä tyytyväinen olo ensi kesänä. Jos tavoitepainoa miettii, niin ehkä n. 52 kg voisi olla sellainen. Painoa enemmän merkitsee kuitenkin senttimetrit ja eritoten oma olo. Ennen ensimmäistä raskautta painoin alle 50 kg, ja se oli ehkä hieman liian vähän.


Ongelmakohtina mulla on edelleen ihan liiallinen makean ja muiden hiilaripitoisten herkkujen syönti. Korvaan usein makealla/leivällä terveelliset lämpimät ateriat, ja tuloksena on väsähtänyt olo, huonolta näyttävä iho ja temppuileva vatsa. Vaikka karppaajaa minusta ei saisi tekemälläkään, on pakko keskittyä huonojen hiilihydraattien karsimiseen. Ja koska tykkään haasteista, mietin puolitosissani, että olisin koko ensi vuoden ilman karkkia! Ajatus tuntuu tosi hurjalta, mutta olisi hienoa onnistua tuollaisessa. Jätän asian hautumaan. :)

                                          (http://weheartit.com/entry/19431014)

Liikuntaa pitäisi lisätä. Raskauksien jäljiltä etenkin alavatsa on tosi löysä, joten siihen täytyy kiinnittää huomiota. Tykkään treenata crosstrainerillani, ja myöhemmin olisi tarkoituksena alkaa taas hölkkäämään. Kaiholla muistelen niitä aikoja, kun saatoin juosta kaksi tuntia metsäpoluilla. Voi sitä enforfiinihumalaa!

                                          (http://weheartit.com/join?heart=19553963)


Olisipa mullakin tuollainen vatsa! :) No, itsestänihän se on kiinni, joten ensi kesänä on!

maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulu on syöty, paluu arkeen odottaa.

Kotiuduttiin tänään joulun vietosta. Uskomatonta, mutta söin jouluna vähemmän herkkuja, mitä normaalina viikonloppuna! :D Ei jostain syystä tehnyt lainkaan mieli. Kävin kotiin tultua vaa'alla, ja se näytti täsmälleen samaa lukemaa, 55kg, kuin ennen joulua. Mutta söin äsken älyttömän annoksen makkaraperunoita (viimeaikojen himotus, en tiiä mistä syystä,en ikinä ole välittänyt sen suuremmin makkarasta), ja heti kun joulusuklaat laitetaan alennukseen, aion hamstrata niitä monta rasiaa, joten eiköhän tässä vielä ehdi kerätä vähän lisämassaa uudeksi vuodeksi. :D Ei vaan, en nyt aio itseäni tarkoituksella lihottaa, mutta kesäksi kuntoon - projekti jatkuu kunnolla vasta uuden vuoden jälkeen.

Sain joululahjaksi vähän rahaa, joka pitää kuulemma käyttää omiin vaatteisiin. Pakkohan se on totella, joten alennusmyynteihin tieni käy heti huomenna! :)

Tällainen pikainen tilannepäivitys vain siis. :)

lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulu!

Meillä tuli tänään niin lentävä lähtö, kun haluttiin päästä matkaan ennen pahimpia ruuhkia, että kuvien otto jäi. Vaa'alla sentään kävin, tulos oli 55kg. Tavoite ei siis ihan täyttynyt, mutta neljä kiloa tippui kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa joulun jälkeen. :) Otan kuvat kun kotiudutaan, viimeistään uutena vuotena. Ihanaa joulua kaikille, nautitaan koko sydämellä! :)

tiistai 20. joulukuuta 2011

Turvottaa

Aamulla oli tosi paksu olo. Sellainen turvonnut ja pöhöttynyt. Kävin mielenkiinnosta vaa'alla ja se näytti niin karmeaa lukemaa, että meinasin pyörtyä. Seuraavaksi meinasin tulla kirjoittamaan tänne, että pistän projektin jäihin ja palaan asiaan joulun jälkeen, enkä todellakaan aio ottaa mitään kuvia torstaina/perjantaina, ihan vaan oman joulumielen vuoksi. No niistä kuvista en tiedä, pakko kai ne on ottaa, vaikka ei yhtään huvittaisi. Kun ei niissä mitään erityistä edistystä näy.

Keskityin tänään saamaan tätä pöhötystä pois, join vettä joka välissä ja ravasin vessassa. Yritin syödä kevyesti (pari suklaakonvehtia meni, myönnän) ja illalla käytiin lyhyellä lenkillä ja crossailin vielä tunnin. Loppuillan väkersin joululahjoja tuskan hiki otsalla, ei yksinkertaisesti jäänyt aikaa syödä mitään ylimääräistä. :D En tiedä, auttoiko, luultavasti vaaka on huomenna ihan samaa mieltä kuin tänään. No, se on sen ajan murhe, nyt unille!

maanantai 19. joulukuuta 2011

Uuteen viikkoon

Päivä alkoi pirteällä smoothiella, josta otin kuvankin, mutta en saa sitä tähän ipadille laitettua ilman muistikortin lukijaa. Joka tapauksessa surautin Bamixilla sekaisin purkin pehmeää maitorahkaa, vajaan pussillisen (150g?) mustaherukoita, lorauksen ruusunmarjamehukeittoa, gefilus-piimää (maitohappobakteereiden takia) ja appelsiinimehua. Hyvää ja raikasta, paljon vitamiineja ja proteiinia, täydellinen aamunavaus siis. Ja tuostahan tulee iso annos, riittää useammallekin, tai sitten yhdelle pitkin aamupäivää hörpittäväksi. :)

Ajattelin ottaa torstaina tai perjantaina kuvat, joissa toivottavasti näkyy edes jotain muutosta reilun kuukauden takaiseen kuvaan. Julkaisen ne sitten täällä, kun olen luvannut. Lähdetään perjantaina joulun viettoon toiselle paikkakunnalle, ja olen aivan innoissani jo, kun näen kaikkia rakkaita pitkästä aikaa. En aio stressata syömisistä, mutta tarkoituksena ei myöskään ole lihoa takaisin kaikkia tässä kuukauden aikana karistettuja kiloja. Toisaalta olen syönyt aika rennolla asenteella tämän projektin aikana, herkkujakin melkein päivittäin, ja paino on silti tippunut, joten en usko, että joulu sitä onnistuu pilaamaan.

Tänään olisi tarkoitus lähteä lenkille kaverin kanssa. Muutenkin pakko tsempata nämä viimeiset päivät ennen torstaita, ihan niiden kuvien takia. :D

Kivaa viikon alkua kaikille!

lauantai 17. joulukuuta 2011

Pintaremppaa

Täytyy tunnustaa, että tietyssä määrin olen ihan tyypillinen kotimamma, joita kaksplussalla ja muilla lapsiaiheisilla keskustelupalstoilla parjataan. En viitsi meikata, jos päiväksi ei ole mitään menoja, en meikkaa kauppaan menon takia enkä lenkille. Perhekerhoon kyllä tai jos lähdetään kylään jonnekin muualle kuin miehen vanhemmille. :D Nykyään vaatekaappini näyttää ihan kamalalta, olen tuhonnut ne harvat istuvat vaatteet kuivausrummussa (kun rumpu ostettiin, oli tarkoituksena käyttää sitä vain silloin tällöin, lähinnä pyyhkeille ja lakanoille, ja no, nyt siellä pyörii ihan kaikki!), raahustan prismassa kulahtaneissa velourhousuissa, yli-isossa toppatakissa ja lenkkareissa tukka pystyssä ja mustat silmän aluset näkyvät kuuhun asti. Kuulostaa kamalalta, näyttää vielä kamalammalta!

Mutta tähän kaikkeen on tulossa muutos. Joulun jälkeen lähden shoppailemaan oikein urakalla! :D Kotihoidontuella ei juurikaan raaski itselleen ostaa mitään, mutta alennusmyynneistä on pakko. Sitä paitsi tietysti muutama pudonnut kilokin on hyvä syy vaateostoksille. :D

Mutta otsikkoon viitaten, tänään kyllästyin katsomaan peilistä näppyläistä valkonaamaa, joten kaivoin ihanasta bambi-meikkipussistani luottotuotteeni ja viiden minuutin päästä peilistä katsoi aivan eri ihminen! Ihoni on todella hankala, se rasvoittuu helposti, mutta silti vastaan ei ole tullut vielä yhtään meikkivoidetta, joka ei saisi ihoa hilseilemään ja näyttämään aivan järkyttävältä. Trust me - monet voiteet on epätoivossa kokeiltu, nimenomaan ne "superkosteuttavat". No, nyt vähän liioittelin, sillä joku Biothermin kuivan ihon meikkivoide ei aiheuta tuota hilseilyefektiä, mutta saa ihon kiiltämään tosi rumasti. Onneksi ostin kaksi vuotta sitten Kicksin alennusmyynnistä BareMinerals- aloituspakkauksen. Mineraalimeikit sopivat iholleni aivan täydellisesti, iho ei hilseile mutta ei myöskään kiillä häiritsevästi. Kuitenkin, kun tuo pakkaus oli melkein lopussa, aloin tutkiskella muita mineraalimeikkimerkkejä, sillä säikähdin vähän luettuani juttuja BareMineralsien sisältämästä vismutista, ja miten sille voi allergisoitua pitkän käytön jälkeen. Lisäksi noiden tuotteiden hinta Suomesta ostettuna on aika kova, enkä uskalla tilata ulkomailta, nynny kun olen. Päädyin sitten tilaamaan Lily Loloa, sitä saa suomalaisesta Biodelly - verkkokaupasta edullisesti.

                                              (kuva: http://weheartit.com/entry/7334472 )


Kesähelteellä ekaa kertaa näitä meikkejä testatessani ihoani kutitti (hikoilusta johtuen?). Tätä ilmiötä en huomannut BareMineralseilla. Lisäksi BareMineralseilla saa mielestäni hieman upeamman pinnan, mutta Lily Lolollakin saa todella hyvän, joten helpon saatavuuden, edullisuuden ja sen, ettei Lily Loloissa ole vismuttia, takia aion jatkaa näillä.

Löysin muuten joskus aikaisemmin ottamani kuvan jutuista, joita perusmeikkiin käytän:


Tästä kuvasta puuttuu Rimmelin vaaleanruskea kulmakynä ja Lily Lolon viimeistelypuuteri. Niin ja luomiväri+sivellin (joko Lily Lolo tai Make Up Storen, kummassakin sävynä sellainen vaniljainen tylsä. :D).

Tänään ostin muuten uuden ripsivärinkin. Lempparini on jo pitkään ollut Max Factorin False Lash Effect, mutta nyt ostin Fusion - version samasta ripsarista, sen pitäisi sekä tuuheuttaa että pidentää. Jää nähtäväksi, toivottavasti en heittänyt vähiä rahojani kankkulan kaivoon! Sitten joskus kun olen rikas (hah hah) aion hankkia ripsien pidennykset, ne olisivat niin ihanat!

Lakkasin pitkästä aikaa kynnetkin. Kuopuksen vauva-aikana tykkäsin pitää kynnet tosi lyhyenä, mutta nyt olen jo alkanut haikailemaan taas pidempiä kynsiä. Jännä juttu, sillä mua on alkanut ällöttää muiden pitkät kynnet, mutta itsellä ne on ihan ok. :D Kuitenkin, nyt kynnet ovat kasvaneet jonkin verran yli sormenpäiden, ja ovat kaikki vielä samanpituisiakin (jos yksi on katkennut tai muita lyhyempi, pitää muutkin kynnet viilata samaan mittaan, taas näitä "pakkomielteitä"), joten lakkasin niihin tavallisen ranskalaisen manikyyrin Mavalan izmir - sävyllä, sekä värittömillä alus- ja päällyslakoilla. Tuli tosi kivat ja luonnollisen näköiset kynnet, laittaisin kuvan, jos meillä olisi kamera kunnossa. :)

Nyt kun näitä ulkonäköjuttuja olen jauhanut, niin tulipa vielä sekin mieleen, että jätin raskausaikoina hiukset tarkoituksella värjäämättä (tai kampaaja laittoi raitoja, jotka häivyttivät tyvikasvun), ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että hiukseni ovat oikeastaan kokonaan saman väriset kuin luonnollinen hiusvärini on. Ja se on kaamea - juuri sellainen maantienharmaa, jossa on pituuksissa vähän vielä vaaleampia raitoja. Olen ennen lasten syntymää ollut tummahiuksinen niin kauan kuin muistan, ja tässä värissä on vähän ollut nieleskelemistä, ja on edelleen. En kuitenkaan haluaisi lähteä siihen värjäyskierteeseen uudestaankaan, kun siitä olen nyt irti päässyt, mutta mulle sopisi tummemmat hiukset niiiiiiiiin paljon paremmin! Mietin vähän sitäkin, että kävisin vähän kirkastamassa tätä väriä vaaleammaksi, mutta pelottaa, että lopputulos olisi aivan järkky. Ääh, en tiedä. Onneksi ei ole ylimääräistä rahaa kampaajalle laitettavaksi, ettei tarvitse pohtia tätä asiaa liikaa. :D

Nyt menen sohvalle katsomaan tallennettuja Greyn anatomia - jaksoja. En jaksanut crossailla tänäänkään.

                                            (kuva: http://weheartit.com/entry/18843358)

Voi tätä ilon aamua! :D

Kävin aamulla suihkussa ja ihmettelin, miten vatsa näyttää niin litteältä. Olen niin tottunut näkemään sellaisen pullottavan kuvun, että menin ihan hämilleni. :D Kävin sitten mielenkiinnosta vaa'alla ja sehän näytti 54,8 kg! Uskomatonta, tarkalleen tämän viikon tavoite päivän myöhässä! :D Tuli kyllä ihan puskista, en kuntoillut eilen lainkaan, eikä syömisetkään ihan pelkällä smoothielinjalla pysyneet. Taidan laittaa tuohon sivupalkin tavoitteet-kohtaan rastin tämän kunniaksi, muutan vain päivämäärän, ettei mene huijaamiseksi. ;) Jee, tästä on hyvä jatkaa!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Vaa'alle mars

Aamulla kävin vaa'alla jo ennen vessassa käyntiä - tiesin, etten saavuttanut tämän viikon tavoitetta, joten aivan sama. Lukema oli 55,5kg, -100g viime viikon perjantaista. Olen silti ihan tyytyväinen, pääasia, ettei paino noussut.

Mieli on edelleen aika maassa, naama kukkii ja olemus on vähintäänkin väsähtänyt. Aamulla sain sitten loistoidean (?), että voisin kokeilla jouluun asti "smoothiedieettiä". Itsesuunniteltu ruokavalio sisältäisi pääasiassa maitorahkasta, täysmehusta, marjoista ja hedelmistä tehtyjä pirtelöitä, lisäksi yksi normaali lämmin ruoka päivässä. Kalorimäärällisesti ei varmaan suurta muutosta tulisi, kyllä niitä noissa smoothieissa nimittäin on, mutta ajatuksena olisikin lähinnä lisätä nesteiden ja vitamiinien saantia. Ja korvata leivän mussuttaminen jollain terveellisemmällä. Näin aamusta tämä tosiaan tuntuu oikein loistoidealta, en tiedä mitä mieltä illalla olen. :D Tuntuu vaan, että pitäisi tehdä jotain radikaalia tälle nuutuneelle olemukselle, ja tuollainen viikon spurtti saattaisi olla juurikin sitä, mitä kroppa tarvitsisi. Smoothieihin saa upotettua älyttömät määrät marjoja, joita ainakin allekirjoittanut syö yleensä aivan liian vähän.

Blogin alussa asetetun tavoitteen mukaan ensi perjantaina vaa'an tulisi näyttää 54 kg. Eli 1,5 kg olisi vielä matkaa. Tällä hetkellä kyllä tuntuu, että ulkonäölle tuolla painolla ei juurikaan ole merkitystä, mieluummin vaihtaisin tämän naaman! :D Mutta toivottavasti pääsisin edes lähelle tavoitetta, ensi viikolla pitää nimittäin ottaa kuvat, ja musta tuntuu, että tällä hetkellä peilissä ei näy minkäänlaista muutosta alkutilanteeseen.

Edit. Ääh, unohdin, että viikonloppuna täytyy osallistua yksiin synttäripirskeisiin... Ja todellakin haluan täytekakkua, kun sitä niin harvoin saan! :D

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Astetta parempi päivä

Herkuttelun suhteen tämä päivä meni ihan ok, äsken join pienen lasillisen colaa, mutta muuten en mussuttanut ylimääräisiä. Itseasiassa mun piti olla iltapäivästä alkuiltaan syömättä erään tutkimuksen takia, ja koska aamuisin ei ruoka oikein maistu, olin illalla lääkäristä tullessani aivan nälkäkuoleman partaalla. Söin pari leipää pahimpaan nälkään ja menin nukuttamaan lapset. Äsken sitten tein suuren kulhollisen kanasalaattia, ja söin mahan täyteen (ja join sen colan).

Liikunta jäi harmikseni välistä, tarkoitus oli kävellä lääkäriin ja takaisin, mutta tuli liian kiire. No, huomenna lenkille! :)

tiistai 13. joulukuuta 2011

Ei näin!

Melkein jätin kirjoittamatta blogiin tänään, mutta pakko se on luikkia paikalle häntä koipien välissä, kun lupasin. Joo, loppurutistus ei ole alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Leivottiin esikoisen kanssa pipareita tänään, ja luvattoman monta meni omaankin vatsaan. Äsken mies teki itselleen makkaraperunoita ja taas allekirjoittanut oli täysillä mukana, söin varmaan enemmän kuin mies, huoh. No, nyt se on tunnustettu.

En suostu ajattelemaan, että loppurutistus oli nyt tässä, vaikka kieltämättä hetken kävi mielessä, että pitäisikö jatkaa vasta joulun jälkeen. Jostain syystä on ollut ihan vetämätön olo, ärsyttää kaikki eikä mikään huvita. Olen kiukkuinen ja turhautunut. Mutta ei tässä auta lyödä hommaa läskiksikään, näin nimittäin itsestäni sunnuntaina otetun kuvan ja voivoivoi. Kiva läskipussi leuan alla ja kunnon vatsamakkara vyötäröllä. Nyt jos jatkaisin hälläväliä-linjalla jouluun ja uuteen vuoteen, kesäksi kuntoon - projektista tulisi varmaan ainakin viisi kiloa vaikeampi! Ei, pakko ryhdistäytyä. Onhan tässä jo ryvettykin koko ensi vuoden edestä! :D

Jotta tulisi jotain positiivistakin raportoitua, niin liikuntalupaus on pitänyt. Eilen kävelylenkki ja tänään 1h40min crosstrainerilla.

Niin ja kiitos kommenteista edelliseen postaukseen! Ihan totta, että pitäisi pitää säännölliset ruoka-ajat ja muistaa proteiinit. Mulla ei tällä hetkellä toteudu kumpikaan, voisikohan siinä olla syy tähän vetämättömään lössöoloon? Huomisesta lähtien panostan noihin kahteen ja raportoin tuntemuksista tietysti tänne blogiin!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Loppurutistus

Pitänee julistaa virallinen loppurutistus alkaneeksi. Jouluun mennessä painoa pitäisi olla viisi kiloa vähemmän kuin tätä blogia aloittaessani, ja jouluun on aikaa enää vajaa kaksi viikkoa. Selvää on, että en tule tavoitetta saavuttamaan ilman kunnon tsemppausta, äsken nimittäin vaaka näytti kilon enemmän kuin perjantaina - osa toki nestettä/turvotusta, mutta silti. Miten sitten ajattelin tsempata?

- herkut minimissä (suklaapala silloin tällöin ei ole katastrofi, mutta mihinkään suurempaan herkutteluun ei ole varaa). Tässä on takana vähän sekin, että kun on nyt hetken ilman makeita herkkuja, maistuvat ne jouluna todella hyvältä! :)

- joka päivä jotain liikuntaa

- joka päivä blogin päivitys selkärangan vahvistamiseksi :D

Eiköhän tällä reseptillä päästä ihan hyviin tuloksiin! Tsemppiä kaikille alkavaan viikkoon! :)

perjantai 9. joulukuuta 2011

Päivän luku

Aamulla hyppäsin kiireessä vaa'alle, ennen kuin piti juosta (kirjaimellisesti) neuvolaan kuopuksen kanssa. Vaaka näytti lukemaa 55,7 kg, eli 100g puuttui viikkotavoitteesta. Join lasin mehua, pakkasin lapsen rattaisiin ja ryntäsin neuvolaan viisi minuuttia myöhässä. Olin ihan tulipunainen toppatakki päällä juoksemisesta ja hävetti olla myöhässä. Oli muuten ihan törkeän kylmä tuuli! No, jokatapauksessa tuo hikoilu kannatti, sillä kävin kotiin päästyäni vielä uudestaan vaa'alla toivoen, että jospa sittenkin, ja uusi lukema oli 55,6 kg! Viikkotavoite siis saavutettu, vaikkakin tosi hilkulle meni.

Mulla on ollut koko viikon ihan evvk-asenne tähän kroppa kuntoon - projektiin. Eilen olin jo kirjoittamassa blogiin tekstiä, että siirrän punnituspäivän lauantaille, kun ei yhtään huvita mikään muu kuin maata ilta sohvalla ja syödä. Mieskin toi kaupasta yllärinä suklaarasian, ja kieltämättä pikkuisen tekin mieli. Pakotin itseni kuitenkin crossarille, poljin hampaita kiristellen tunnin, kävin suihkussa ja menin nukkumaan. Suklaat odottavat siis edelleen kaapissa, ja aion syödä ne viikonlopun aikana. Kiva muuten huomata, että vaikka en olekaan jaksanut painonpudotusta juuri ajatella, on paino silti tippunut tasaisesti. En ole kieltänyt itseltäni mitään (paitsi sen eilisen suklaarasian ;), syönyt silloin kun on ollut nälkä ja herkutellut maltillisesti. Pitää kyllä myöntää, että terveellisemminkin voisin syödä, yleensä en esim. syö kuin yhden lämpimän ruoan päivässä ja aamusmoothienkin teko on jäänyt ja sitä kautta marjojen ja hedelmien syönti vähentynyt. Usein nälän iskiessä syön paahdettua ruisleipää oivariinilla. Voisinkin ottaa terveellisen syömisen ensi viikon haasteeksi. :)

Mutta nyt pesukone piippasi, pitää mennä laittamaan pyykit kuivuriin.

torstai 8. joulukuuta 2011

Paluu arkeen

Nyt on vieraat saatu takaisin kotiinsa, ja paluu ns. normiarkeen voi alkaa. Tai olisi voinut alkaa jo puolen päivän aikaan, mutta en saanut potkittua itseäni lenkille tai crossarille. Keittiöön kyllä jaksoin kävellä - palkkioksi sain kolme joulutorttua (omenamarmeladilla, nam!). Huomenna olisi kyllä pakko kuntoilla, muutun ihan pullamössöksi tällä menolla.

Äsken sovitin yhtä vanhaa tunikaani ja tajusin jälleen kerran, miten älyttömän leveä lantio mulla on! Tuntuu, ettei se pienene ollenkaan. Voikohan olla, että se jää tuollaiseksi, vaikka laihtuisin kymmenen kiloa? "Synnyttäneen naisen lantio" - tällaistako se tarkoittaa? Eikö siitä pääse eroon?! Apua! No, onneksi otin kuvan alkutilanteesta, ja viimeistään jouluna julkaisen sen sekä päivitetyn kuvan, toivottavasti niissä huomaa edes jotain eroa!

Mutta joo, huomenna ruotuun taas! Ja perjantaina vaa'alle.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Oijoijoi

Paljonkos mun piti tämän viikon lopussa painaakaan? 55,6? Voi olla, että tulee taas varsin treenintäyteinen ja vähäruokainen torstai. :D Ei vaan, mutta kieltämättä vieraiden läsnäollessa laihduttaminen on aika hankalaa. Etenkin kun en halua tehdä siitä mitään numeroa. On tullut syötyä hyvin, mutta homma ei ole kuitenkaan lähtenyt täysin lapasesta herkkujen suhteen. Keskiviikkona kun vieraat lähtevät, mä aion kuntoilla. Mikäli maltan, olen nimittäin innostunut askartelusta ja käsitöistä nyt joulun alla, ja käyttäisin mielelläni kaiken mahdollisen ajan askarrellen koruja ja kortteja. Crosstrainer ei ole oikein vahvoilla siinä kisassa. :D Mutta käsitöissä on se hyvä puoli, että niihin uppoutuu niin täysin, ettei mikään napostelu käy mielessäkään.

En ole sitä coretreeniäkään jaksanut tehdä, mutta panostan siihenkin loppuviikosta. Joka tapauksessa, vaikka en olekaan hirveästi miettinyt syömisiäni parin viime päivän aikana, on ollut jännä huomata, ettei mun oikein tee mieli syödä holtittomasti herkkuja. Oikeastaan mun ei tee mieli herkkuja lainkaan. Tai ehkä ihan vähän, välillä, mutta suurimman osan ajasta on ihan voittajaolo, kun pystyy olemaan syömättä pöydässä olevaa suklaakonvehtikippoa tyhjäksi. Hyvä minä! :)

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Sunnuntaita

Eipä mennyt eilinenkään laihiksen suhteen ihan putkeen. Lähdettiin siskon kanssa joululahjaostoksille (kummasti meni 6h, mutta yhtään lahjaa ei ostettu :D) ja käytiin syömässä Pancho Villassa. Siellähän tunnetusti on tosi kevyttä ruokaa! ;) Illan vietin sohvalla netistä lahjaideoita etsiskellen ja samalla edellisillalta jääneitä herkkuja mussuttaen. Kaloreista viis, ihana päivä oli ja rentouttava iltakin. :)

Vähän päivän hurjaa kalorimäärää tasapainotti aamuinen crossailu (45min). Ei muuten ehkä ole parempaa tapaa aloittaa päivä kuin pieni kuntoilu ja sen jälkeen suihku. Tulee tosi energinen olo heti aamusta. Tänään tosin jäi aamutreeni välistä, nautiskelen aamun kolmatta kahvikupillista villaviltin alla sohvalla. Pitäisi kyllä jossain välissä löytää intoa lenkille tai crossailuun, illalla tulee vieraita ja todennäköisesti liikunta tulee olemaan alkuviikon hyvin vähissä.

Mutta jos vielä vähän kahvia...

perjantai 2. joulukuuta 2011

Herkkuperjantai

Niinhän siinä kävi taas kuten aavistelinkin, punnituspäivästä tuli herkkupäivä. Mies on pikkujouluissa, joten pitihän minunkin saada jotain hyvää syötävää illan ratoksi. Ruokalistalta löytyi siis kolme joulutorttua, perunanaksuja (jotain pippurisia, joissa "vain" 19% rasvaa...), sekä jättimäinen suklaakonvehtirasia. Niin ja colaa. Näyttää kyllä siltä, etten pysty syömään kovin montaa noista suklaista, joten pistän lopun rasian kaappiin odottamaan vaikka huomista iltaa. Colakaan ei maistunut kovin hyvältä. Yksi joulutorttu olisi riittänyt vallan hyvin, en tiedä, miksi piti vetää kolme. Yyh. Olisipa kätevää, kun tämän olotilan saisi johonkin purkkiin, voisi sitten aina muistutella itseään herkuttelun jälkeisestä huonosta olosta kun tekee mieli jotain mässytettävää... Säästyisi niiltäkin kaloreilta! :D

Punnituspäivä nro 3

Tänään oli siis kolmas punnitus, kolme vielä jäljellä ennen joulua. :) Vaaka näytti niinkin mukavaa lukemaa, kuin 55,9 kg! En olekaan sitten alkukesän nähnyt moisia lukemia. Luultavasti huomenna vaaka näyttäisi enemmän, olo nimittäin tuntui vähän nestehukkaiselta, mutta onneksi seuraava virallinen punnitus on vasta viikon päästä. Seuraavasta viikosta tuleekin haasteellinen, sillä meille tulee vieraita sunnuntaina ja he viipyvät keskiviikkoon tai torstaihin. Ja näiden vieraiden kanssa on tapana ollut syödä hyvin ja runsaasti. :D Ajateltiin jonain päivänä mennä ihan ravintolaan syömään.

Nyt olisi siis melkein kolme kiloa tiputettu, vajaa kaksi enää jäljellä. Ihanaa! :) Kysyin eilen mieheltä, että näytänkö siltä että olisin laihtunut. "No enhän mä huomaisi, kun näen sua koko ajan." Että näin, miehen takia ei siis ainakaan kannattaisi laihduttaa. Onneksi tiputankin kiloja ihan oman itseni ja oman oloni vuoksi. :)

Kivaa viikonloppua ja tsemppiä kaikille samassa veneessä oleville! Ei ole helppoa näin joulun alla, ei. Mutta ei kannata heittää vielä ranttaliksi, on muuten tammikuussa vielä enemmän tiputettavaa. Sitä paitsi jouluna suklaa ja muut herkut maistuvat vieläkin paremmilta, kun ei ole kyllästänyt itseään niillä koko joulukuuta! ;)

torstai 1. joulukuuta 2011

Kommenteista

Olin vahingossa sallinut kommentoinnin vain rekisteröityneille, nyt toivottavasti kaikki halukkaat (teitähän on epäilemättä pilvin pimein... :D) voivat lähettää kommenttinsa.

En ole jaksanut oikein innostua kuntoilusta eilen tai tänään, tuntuu, että kaikki energia menee noiden lasten kanssa olemiseen. Tänään olen huomisen punnituspäivän pelossa pyrkinyt syömään tosi kevyesti. Toisaalta odotan punnitusaamua innokkaasti, koska silloin ollaan taas "virallisesti" lähempänä tavoitetta. Tai siis toivottavasti ollaan, vaakahan saattaa näyttää mitä vain. Olen huomannut, että syön punnituspäivänä (punnituksen jälkeen siis, heh) aina paljon kaikkia herkkuja, kai sitä ajattelee, että sitten on kuitenkin vielä melkein viikko aikaa ottaa tiukemmin. Harmi vain, että monesti tuo herkkupäivä venyy herkkuviikonlopuksi... :/ Ja joulu on jo niin lähellä, että mihinkään herkkupäiväputkiin ei olisi enää varaa.

Mutta huomenna mun paino toivottavasti alkaa 56:lla, jee jo etukäteen!