lauantai 10. toukokuuta 2014

Reilu viikko "uutta elämää" takana, ja tulos...?

Heippa!

Huh, miten kiireinen viikko mulla on ollut, eikä helpotusta ole tiedossa hetkeen. No, onneksi kesä on kohta!

Aloitin "projektin" siis toukokuun alussa, tarkoitus sulattaa _läskiä_ viitisen kiloa ja saada ulkomuotoa hoikemmaksi. Alkutilanne nyt ei mikään kamala ollut, 59 kg, mutta kun vaatekaapin vaatteet ovat mitoitettu noin 52-55-kiloiselle, niin pakko tehdä jotain. Eikä peilikuvakaan ilahduta...

Aloitin siis 1.5. lukemista 59 kg ja olen mielenkiinnosta käynyt vaa'alla joka aamu. Lukemat menivät  näin ensimmäisen viikon: 59-58,7-58,6-59-59,2-58,7-59,2. Että niin hyvin! Lopputulos +200g, näinhän sen juuri pitikin mennä! No, syyksi paljastuikin sitten se perinteinen se aika kuusta. Paino pompsahti heti alaspäin ja oli tänään 58,1 kg, eli melkein kilon vähemmän kuin alkutilanteessa. Paino nyt on kuitenkin vähän hölmö mittari, eikä kerro kehon koostumuksesta paljoakaan, mutta silti. Onneksi on ne aloituskuvat!

Syömiset ovat menneet melkein hyvin. Proteiinia olen syönyt paljon, mutta myös jonkin verran suklaata ja jäätelöä. Toisaalta sanoin jo aikaisemmin, etten aio totaalikieltäytyjäksi mistään, joten jos tulokset tulevat vähän hitaammin suklaan tai muun takia, niin tulkoon sitten, onhan tässä aikaa.

Huippua on se, että olen alkanut käymään taas salilla. Tämän viikon salisaldo on kolme kertaa. Omalla kohdallani ainakin salitreeni on se, mikä muokkaa kroppaa parhaiten ja mistä näkee tuloksia nopeiten.

Hyvä fiilis siis kaikin puolin!

                                      Stick with it, so at least you don't have to start over.

torstai 1. toukokuuta 2014

Projekti miinus viisi

Heippa, minä täällä taas. Pahoittelen hiljaisuutta, en vain jostain syystä ole saanut aikaiseksi päivittää blogia. Olen herätellyt tämän vuoden osalta henkiin rakkaan juoksuharrastukseni, mutta siinäpä oikeastaan kaikki, mitä olen hyvinvointini eteen tehnyt. Vaaka näyttää enemmän kuin aikoihin, 59 kg tänä aamuna, vaatekaapin vaatteet kiristävät edelleen ja ajatus rantakeleistä aiheuttaa enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita.

Joten...

Päätin tiputtaa viisi kiloa ja pienentää ärsyttävät jenkkikset mielellään juhannukseen mennessä. Optimistisesti toivon niiden sulavan jo tämän kuun aikana. En ole koskaan innostunut ruokapäiväkirjan pitämisestä, mutta nyt etsin kaapista sinisen ruutuvihkon, ja aion merkitä siihen syömiset ja liikunnat toukokuun ajan. Ihan siksi, että huomaisin omat kompastuskiveni (=tiedän, sokeriherkut).

Tärkeimmät asiat, joihin haluan kiinnittää huomiota, ovat:
- ruokailurytmi (kunnolliset ateriat, ei jatkuvaa napostelua)
- riittävä proteiininsaanti (hiilarihötöllä elävälle pelkästään tämä varmaan tuo jo tuloksia)
- veden juonti
- herkkuja mahdollisimman vähän
- liikunta (ihan hyvällä mallilla jo nyt, mutta salitreeni on taas unohtunut, joten aikomuksena saada se mukaan kuvioihin asap)

En aio:
- punnita ruokia
- totaalikieltäytyä mistään muusta kuin karkista
Otin aloituskuvatkin, ja voi että kun sain lisämotivaatiota heti! Toivottavasti löytäisin kipinän blogin ahkerampaan päivittämiseenkin. :)

maanantai 13. tammikuuta 2014

Vaa'alla taas ja huomioita


Tänään oli taas punnituspäivä, vaaka näytti aamulla 58,9 kg ja iltapäivällä 58,3 kg. Kirjasin "viralliseksi" lukemaksi tuon pienemmän, onko se huijausta? (Niin ja en käy yleensä vaa'alla montaa kertaa päivässä, mutta punnituspäivä tekee poikkeuksen... ;)) No, huijausta tai ei, suunta on oikea joka tapauksessa.

Huomioita, mitä olen tehnyt viime aikoina:

Ruis (ainakaan hapankorppujen muodossa) ei sovi mulle ollenkaan. Tämä totuus valkeni mulle yhtenä päivänä, kun hapankorppujen syönnin jälkeen tuli vatsaan ihan järkky olo. Sitä ikään kuin kirveli sisältä käsin. Pahinta oli, että järkyttävä turvotus ja kirvely jatkui useamman päivän, ja sain töissäkin vaivihkaisia katseita vatsan suuntaan (luulivat varmasti, että olen raskaana). Vannoin pyhästi lopettavani hapankorppujen syönnin loppuelämäkseni. En ole syönyt sen jälkeen ruisleipää muutenkaan, ja vatsa on paljon litteämpi ja olo parempi! Jännää, ettei vaaleasta leivästä seuraa mitään tällaista. Aika vähän sitäkään viime päivinä olen syönyt, useammin olen nautiskellut leivänpäälliset sellaisenaan. (Snellmanin mureat korppukinkku ja keittokinkkusiivut ovat koukuttavia, vaikka myöskin nitriitteineen aika epäterveellisiä.)

Toinen huomio on, etten halua pitää herkkupäiväkirjaa. Siitä tulee vain luuseriolo. Esimerkiksi kolme suklaapalaa näyttää kirjoitettuna paljon pahemmalta, kuin se todellisuudessa syötynä on.

Kolmanneksi olen todennut, että selluliitti on sitkeää. Olen googletellut vinkkejä siitä eroon pääsemiseksi, ja tullut lopputulokseen, ettei siitä ainakaan helposti pääse eroon. Vettä pitäisi juoda paljon, laihduttaa rasvaa pois ja vältellä prosessoitua ruokaa. Enpä tiedä. Täytän kahden litran limsapullon vedellä, ja yritän pitää huolen, että tuo määrä tulee juotua joka päivä. Viikonloppuisin helppoa, työpäivinä ei, kun en voi juosta vessassa koko aikaa. Käytetyillä kahvinpuruilla hierominen auttaa saamaan ihosta silkinpehmeän, eikä silloin appelsiini-ihokaan ärsytä ihan niin paljon. Ja kofeiini auttaa huhujen mukaan selluliittiin, joten kannattaa ainakin kokeilla, ei tule kalliiksi!

Äsken tein taas kotitreenin, ja seuraavaksi siirryn suihkuun hieromaan reisimuhkuroitani kahvinpuru-oliiviöljymössöllä. Ihanaa iltaa!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Chocolate is the answer?

En voi sanoa, että olisin kovin tyytyväinen projektini etenemiseen. Moni juttu on toki onnistunut hyvin, olen esimerkiksi saanut joululoman aikana liikuttua päivittäin vähintään tunnin, yleensä enemmänkin. Olen ryhdistäytynyt ruokailujen suhteen siinä mielessä, että kun ennen korvasin ravintoköyhillä kalorimätöillä kunnollisen, terveellisen ruoan, olen nyt syönyt melko terveellisesti ja säännöllisesti. Ainoa ongelmakohta on sokeri. En oikein tiedä, miksi en ole pysynyt sen suhteen tiukempana. Olisin varmasti voinut olla syömättä joululta jääneitä suklaita ja pipareita, mutta en halunnut. Niiden syöminen tuntui sillä hetkellä tosi hyvältä ajatukselta! Kyse ei ollut siitä, että olisin ollut nälkäinen, halusin vain syödä ne.

Untitled
kuva

Tavallaan, jos sokerin määrä pysyisi vähäisenä, voisin tällaisen melkein päivittäisen sokeri-iloittelun hyväksyäkin. Sehän olisi juuri sitä elämäntapaa, mitä tavoittelen - ruoka ei ole maailman vakavin asia, ja jos syö 90% hyvin, voi 10% syömisistä olla vähän vähemmän terveellisiä. Selvästi mun tarvitsee vielä harjoitella sellaista pari palaa suklaata riittää - toimintamallia.


TRUTH
kuva

Olen lukenut, että elämäntapamuutokset pitäisi tehdä pikkuhiljaa, ei niin, että muuttaa kerralla kaiken. Itse ajattelin ottaa kuukausittain uuden jutun, jota yritän opetella ja sisäistää. Tässä kuussa se olkoon "turhien" herkkujen korvaaminen terveellisemmillä vaihtoehdoilla, ja jos sitä tavallista suklaata on pakko saada, yritän opetella nauttimaan mahdollisimman pienestä määrästä. Suklaa ei varmasti tästä maailmasta syömällä lopu. Ja ihan huippu suklaapirtelön korvike on tuo edellisessä postauksessa mainitsemani banaanipirtelö.

Ja nyt joku varmasti ajattelee, että eikö voi yksinkertaisesti opetella elämään ilman herkkuja. Tätä mielipidettäni en taatusti tule koskaan muuttamaan: EI.


fit | Tumblr
kuva


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Herkkupirtelö

Tein just sallituksi herkuksi (nooh, kuten tuolta herkkupäiväkirjasivulta näkee, kaikki herkut taitavat olla sallittuja...) pirtelöä. Tämä on yhtä hyvää, kuin jäätelöstä valmistettu! Koostumus melko lailla samanlainen, maku myös, mutta tämä juoma on jäätelöversiota paljon terveellisempi. Kannattaa kokeilla! Kuvaa en saanut, sillä imaisin koko satsin heti kun sain sen lasiin, oli niin hyvää.

Tarvitset:

- yhden palasina jäädytetyn banaanin
- 2-3 dl rasvatonta plusmaitoa (tavallinenkin käy, mutta tästä saa enemmän proteiinia)
- n. 2tl tummaa, sokeroimatonta kaakaojauhetta
- (vaniljajauhe sopisi tähän loistavasti lisäksi)

Surauta blenderissä kaikki ainekset kuohkeaksi juomaksi ja nauti ilman omantunnontuskia. :) (Huom! Banaanipalojen täytyy ehdottomasti olla jäisiä.)

Ah ja nam!



torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uusi minä

Ihan oksettava tuo otsikko, oikein kirkuu sitä tyypillistä "nyt tänä vuonna lopetan kaiken epäterveellisen syömisen ja tekemisen ja alan syödä vain terveellisiä juttuja ja liikun kolme tuntia päivässä ja ja ja..." No, ei sille vain voi mitään, että uusi vuosi tuntuu uudelta alulta, mahdollisuudelta aloittaa "puhtaalta pöydältä", joten minäkin julistan laihtuvani 5-8 kg, liikkuvani riittävästi ja syöväni järkevästi.

Musta tuntuu, että alan päästä taas liikuntafiilikseen. Sali-into antaa vielä odottaa itseään, mutta kotitreenit ja lenkkeily sujuu. Ostin kävelysauvatkin, ja yllätyin siitä, miten paljon korkeammalla keskisykkeellä kävelin normaalin lenkkini. Sauvat ovat siis ehdottomasti jatkossa kävelylenkeillä aina mukana!

Olin myös hölmö ja liityin Facebookin vähäsokeriseen tammikuuhun. Hölmö siksi, että vihaan kaikenlaisia pakkoja. Nyt on pakko olla ilman sokeriherkkuja, kun olen siihen ryhmään liittynyt. Argh! Luojan kiitos en laittanut seinälleni sitä muutaman kaverin julkaisemaa "olen herkkulakossa niin ja niin monta päivää kuin tällä päivityksellä on tykkääjiä" - juttua. Harkitsin tuota kyllä pahimmissa sokerihuuruissani, ja nostan kovasti hattua jokaiselle kaverille, joka tuon haasteensa selvittää! :)

Tumblr kuva