Haaste

Sain Haaskalinnulta kivan haasteen:

"Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog. Then, choose 11 new people to tag and link them in your post. Create 11 new questions for the people you tag to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you."


1. Mikä biisi on ylitse muiden? Tällä hetkellä tykkään tosi paljon esim. tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=TX_Upgk4RCs (Reino&The Rhinos: Kuulut unelmiin) Hyvänmielen biisi. :)


2. Lempivuodenaikasi? Kesä, ehdottomasti! Rakastan lämpöä ja aurinkoa.

3. Merkittävin hetki elämässäsi? Pakko vastata kliseisesti, että ensimmäisen lapsen syntymä. Toki toisen lapsen syntymä oli yhtä tärkeä ja merkittävä juttu, mutta silloin olin jo äiti, joten elämänmuutos ei ollut yhtä suuri. 

4. Lempiesineesi? Hmmm... Läppäri tai puhelin varmaankin. Toisaalta myös telkkari. Ja crossari. Ja lenkkarit. Jääkaappi? Vaikeaa, en osaa valita!

5. Mitä laukkusi sisältää? (kuva on plussaa;) Mulla on tosi harvoin laukku mukana missään, mutta jos otan sen mukaan, siellä on pankki- ja ajokortti sekä puhelin (ja vaippa ja harso). Pärjään vähällä. :D


6. Mikä oli lapsuuden toiveammattisi (ja mitä teet nyt)? Sairaanhoitaja, kokki, kennelin pitäjä ja opettaja. Olen yksi noista. :)

7. Ihannekroppasi? (kuva on plussaa;) Haluaisin olla hoikka ja hyväkuntoinen. Jos leuan alla ei roikkuisi ylimääräistä, eikä housujen vyötärölle puristuisi jenkkakahvoja, olisin tyytyväinen. :) Esimerkiksi jotain tällaista (tosin musta ei saisi yhtä laihaa, enkä saisi tuollaisia rintoja ilman kirurgin veistä...):

http://weheartit.com/entry/30063215

8. Mitä kieliä osaat? Englantia, saksaa, ruotsia, vähän ranskaa.

9. Onko sinulla idolia (ja kuka se on)? En osaa nimetä ketään, mutta ihailen yleisesti ihmisiä, jotka tekevät töitä unelmiensa ja tavoitteidensa eteen ja saavuttavat ne. 

10. Paras asia sinussa? Tämä on oikeasti vaikea! Leivon hyviä juustokakkuja.

11. Minkä elokuvan kävit viimeksi katsomassa elokuvateatterissa? Vuosaari.

Muista perustella vastaukset hyvin, kiitos!

Mä en nyt jaksa keksiä tähän hätään 11 uutta kysymystä, mutta voi olla, että palailen tähän myöhemmin. :) Kiitos vielä Haaskalinnulle, tällaiset haasteet ovat hauskoja!

Muutos

Ei vitsi että hävettää edes kirjoittaa tänne mitään. Ei ole kiinnostanut blogi pätkän vertaa, yhtä vähän kuin terveelliset syömiset tai liikunta... :/ On ollut taas vähän huolia, ja heti kun mua vaivaa jokin, yritän saada syömällä olon paremmaksi. Saattaisi toimiakin, jos söisi hedelmiä ja salaatteja suruunsa, mutta jäätelö, suklaa ja sipsit eivät juuri oloa kohenna. Sen lisäksi, että murheet ja huolet pysyvät, on koko ajan huono olla itsensä kanssa. Ei voi kuvitellakaan vetävänsä farkkuja jalkaan tai tiukkaa toppia päälle. Olohousujen vyötärönauhan päälle muodostuva vatsamakkara ällöttää ja saa olon tuntumaan erittäin löysältä. En jaksa oikein innostua mistään, kun on niin vetämätön ja pöhnäinen olo.

Mitä siis tehdä? Lopettaa blogin päivittäminen, jatkaa syömistä samaan malliin ja kiukutella kaikille huonon olon vuoksi, vai lopettaa tämä märehtiminen kerta kaikkiaan tähän nyt just heti? Valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon. Meille ei enää osteta mitään herkkuja, kuin korkeintaan yhtenä päivänä viikossa ja silloinkin kohtuudella. Ostin salaattilingon ja aion syödä salaatteja joka päivä. Tykkään salaateista ihan älyttömästi ja voisin elää niillä, mutta niiden teko on muka aina niin vaivalloista. Ja kun lapsille pitää kuitenkin tehdä lämmintä "tavallista" ruokaakin. Ja kun ja kun ja kun. Pelkkiä tekosyitä taas kaikki.

Sokeroin äsken kainalot ja bikinirajan ja nyt lakkaan kynsiä samalla kuin kirjoitan tätä. Olo on heti paljon parempi! Tästä se alkaa - muutos.

Ei enää ikinä...

Olin lauantai-yönä todella onnellinen siitä, että mulla on mies ja lapset kotona, eikä kamalasti kavereitakaan, jotka "pakottaisivat" baariin. Mä en jaksaisi käydä baareissa viikottain/kuukausittain, tuntuu, että kerran kolmessa vuodessakin on liian usein. :D Ilta oli kuitenkin todella onnistunut, hyvää seuraa, herkullista ruokaa ja singstar! Baarin olisi voinut jättää väliin. Sunnuntai oli mielestäni kohtuuttoman krapulantäyteinen juomaani alkoholimäärään nähden. :/ Mies oli ihana ja vietti melkein koko päivän lasten kanssa ulkona, joten mun ei tarvinnut potea kamalan huonoa omaatuntoa vetämättömästä olosta.

Tänään taas aurinko paistaa ja mieli on virkeä. Tein juuri lounaaksi fetasalaattia ja aah, taidan elää syksyyn asti erilaisilla salaateilla. Ihanaa, kun kohta saa edullisesti kotimaisia vihanneksia, nytkin tomaatit olivat tarjouksessa 1,49e/kg.

Uskaltauduin aamulla ekaa kertaa tänä vuonna t-paidassa ulos. Pitäisi varmaan vähän päivittää kesävaatevarastoa, mulla ei ole esim. shortseja ollenkaan. :O Viikonloppuna on onneksi ohjelmassa vähän shoppailua. :)

Ihana lauantai

Huomenta! Ihana auringonpaiste ulkona. :) En tiedä, olenko tästä jo maininnut, mutta liikunta on ehkä paras tapa aloittaa (viikonloppu-)aamu! Toinen must-juttu on kahvi. Eli täällä päivä on lähtenyt käyntiin näissä merkeissä:

Paljon kahvia samalla kun selailen blogeja. (kuva tosin pari päivää vanha)

My precious

Tunnin crossailu samalla Greyn anatomian uusinta jaksoa katsellen, toimii! Pakko oli saada mittariin tasalukema (20km), joten siksi meni 39 sekuntia yli suunnitellun ajan. ;D

Tuo mun crosstrainer on jo varmaan viitisen vuotta vanha, mutta tykkään siitä edelleen ihan älyttömästi! Varsinkin nyt, kun jalat ovat kipuilleet juostessa, tuo on oiva kuntoiluväline. Eikä kynnys kuntoiluun ole kovin suuri, kun ei tarvitse lähteä kotoa minnekään. Plussaa, ettei kukaan näe, minkälaisena suohirviönä crossailet menemään, vaatteidenkaan ei tarvitse olla viimeisen päälle, kuten näkyy:

Ah, miten tyylikästä! Hiestä märkä toppi, raitakalsarit ja eriparisukat.

Päivä jatkuu jääkiekon ja myöhemmin tyttöjenillan merkeissä. Aurinkoista ja ihanaa lauantaita kaikille toivon minä! :)

Tunnustus

Haaskalintu, Superdieetti, sekä Janette muistivat minua tunnustuksella. Kiitos! :) Jotenkin tuntuu vähän epäuskottavalta, että blogini moisen ansaitsisi, kun olen ollut niin laiska viime aikoina, ja ne vähäiset blogipäivityksetkin ovat olleet pikemminkin masentavia kuin ketään tsemppaavia... ;D  Mutta tässä se nyt kuitenkin on!

Säännöt:

1. Nimeä 15 bloggaajaa
2. Kerro heille tunnustuksestasi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Kiitä bloggaajaa, jolta sait tunnustuksen
5. Lisää The Versatile Blogger Awardin kuva postaukseesi

 Ja ne faktat:

1. Elämäntaparemontin suhteen olen kaikki-tai-ei-mitään-ihminen: joko syön tosi terveellisesti tai sitten menen toiseen ääripäähän, enkä syö mitään terveellistä. Liikunnan kanssa sama juttu; joko liikun lähes päivittäin tai sitten en ollenkaan. Tämä on sellainen juttu, mistä yritän oppia pois.

2. Olin lukioikäisestä 26-vuotiaaksi todellinen Pepsi Max - addikti. Join helposti kolmekin litraa Maxia päivässä, ja menin melkein paniikkiin, jos sitä ei ollutkaan jääkaapissa. Kun tulin ekan kerran raskaaksi, lopetin ko. juoman kittaamisen kokonaan, mutta raskauden jälkeen lipsuin taas entisiin tapoihin. Toisen raskauden aikana saatoin juoda lasillisen silloin tällöin, mutta nyt en ole juonut sitä yhtä kulausta lukuunottamatta yli vuoteen. Toissapäivänä pyysin miestä tuomaan kaupasta pullollisen Pepsi Maxia, kun ajattelin, että jos sillä saisin makeanhimon kuriin. Mutta ei sitä pysty juomaan! Maistuu ihan myrkyltä, siis ihan kuin siihen olisi sekoitettu kynsilakanpoistoainetta tai viinaa. Hyi h*lvetti, en tajua, miten olen joskus sitä voinut juoda järkyttäviä määriä ja olla vilpittömästi sitä mieltä, ettei maussa ole sokeripepsiin verrattuna mitään eroa, ja jos on, niin Maxin eduksi.

3. Korvaan usein ruokia napostelulla. Olen aina syönyt todella paljon sokeripitoisia herkkuja ja korvannut ruokia karkilla, jäätelöllä tai kekseillä. Teen niin helposti vieläkin, ellen pakota itseäni syömään kunnon ruokaa. Olen oikeastaan koko aikuisikäni syönyt päivittäin herkkuja, ja on oikeasti ihme, että olen normaalipainoinen! Nyt olen yrittänyt päästä tästä tavasta eroon, sillä haluan opettaa lapsilleni esimerkin kautta terveelliset ruokailutottumukset, sekä myös oman itseni takia syödä terveellisesti.

4. Olen aina halunnut olla hoikka ja hyväkuntoisen näköinen, litteä vatsa ja hoikat reidet ovat olleet mulle aina "se tavoiteltava juttu". En ole koskaan stressannut rinnoistani (jotka nyt raskauksien ja imetyksien takia ovat aika kamalassa kunnossa, ja taatusti muuttuvat vielä hirveämmiksi, kun lopetan imetyksen kokonaan), enkä toivottavasti ala stressaamaankaan.

5. Mulla ei ole kovinkaan montaa kaveria, joiden kanssa viettää aikaa. Yläaste- ja lukioaikaset ystäväni asuvat toisella puolella Suomea, ja heidän kanssaan ollaan yhteydessä lähinnä FB:n kautta. Opiskeluaikaiset kaverit taas ovat lähes kaikki muuttaneet pääkaupunkiseudulle töihin. Onneksi olen löytänyt perhekerhosta kavereita ja yhden ystävänkin. Viihdyn mainiosti yksin, mutta välillä huomaan kaipaavani kaveria esim. kaupungille, kahville tai baariin.

6. ... mistä tulikin mieleeni, etten ole käynyt baarissa melkein 2,5 vuoteen. :O

7.  Mulla on mieletön talokuume. Haluaisin oman pihan, jossa kasvaisi omenapuita, marjapensaita, kasviksia, raparperiä jne. Ehkä sitten joskus...


En nyt millään keksi tähän 15 bloggaajaa, mutta mainitsen nyt muutaman tosi kivan:

jennie, My project: Me
Pinkki Pingviini, Pinkin pingun blogi
Aku, Tahtoo kuntoon
FaerieS, Sportharmony

Paluu ruotuun - ihan tosissaan

Pahoilla teillä on oltu, myönnän! Olen lääkinnyt pienempiä ja isompia mielipahoja ja murheita sokerilla ja rasvalla ja lihonut siitä hyvästä useamman kilon, vaaka näyttää 55-56 kg. :( Nyt sitten tajusin, etteivät ne murheet syömisellä pienene, päinvastoin: muiden murheiden lisäksi saan murehtia suurentuneita lukemia vaa'alla, väsähtänyttä oloa, huonoa ihoa ja nestekertymiä kropassa. Hehkeää!

Otan nyt kunnon niskaperseotteen itsestäni ja laitan itseni takaisin ruotuun. Tänään olen onnistunut välttelemään miehen kisaevääksi tarkoitettuja sipsejä rouskuttamalla porkkanoita. Tein jo aamulla jääkaappiin ison rasiallisen porkkanatikkuja ja rahkadippiä ja olen nakerrellut niitä lasten kanssa pitkin päivää. Tuo rahkaan tehty dippi ei vain oikein toimi, kyllä kermaviili on aina kermaviili. Mutta porkkanoita kannattaa syödä nyt paljon, niin ei kesällä pala niin helposti. Käsittääkseni tomaatin lykopeenillä on samansuuntaisia vaikutuksia, joten sitä myös paljon ääntä kohti niin paljon kuin suinkin jaksaa. :)

Onneksi olen kuitenkin lenkkeillyt melko ahkerasti, on kai sekin jotain.

Tällainen nopea ilmoitus vain, että tiedätte, etten ole heittänyt pyyhettä kehään. Kesäkin on ihan kohta täällä, ja se motivoi jos mikä!

Onnettaren suosikki

Osallistuin Akun blogissaan järjestämään arvontaan ja VOITIN! Tänään postimies (tai -nainen se oli) soitti ovikelloa paketti kainalossaan. Harmi, että kamerasta on akku loppu, olisin mielelläni kuvannut palkinnon, mutta nyt on tyydyttävä sanalliseen kuvailuun. Palkinto oli aivan todella kiva, sisältäen Niken juomapullon, juomapullovyön, jumppakuminauhan ja Niken juoksusukat sekä ihanan kortin. :) Kiitos kiitos kiitos ihana Aku! <3 Juoksusukat pääsivät heti testiin, kävin 10 kilometrin kävely-hölkkä-lenkin, ja pakko sanoa, että on niillä aikamoinen ero tavallisiin puuvillasukkiin verrattuna! Mä en omista yksiäkään juoksusukkia ennestään, mutta nyt aion ehdottomasti käydä ostamassa muutamat lisää, että on aina lenkille puhtaat juoksusukat.

Toinen mieltäni piristänyt juttu oli Haaskalinnun antama tunnustus. Kiitos siitä! En ollut aiemmin törmännyt Haaskalinnun blogiin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, on nimittäin todella mukavan tuntuinen blogi! Löysin tunnustus-postauksesta muitakin itselleni entuudestaan tuntemattomia blogeja, kiva saada uutta luettavaa. Palaan tunnustukseen omassa postauksessaan tarkemmin. Mua alkoi kamalasti naurattamaan tänään aamulla kun luin Haaskalinnun edelliseen postaukseeni kirjoittaman kommentin:

Hei! Kun olet palannut repsahdukselta, täältä löytyisi sulle tunnustus.

Kuka voi tuollaisen kommentin jälkeen jatkaa repsahtelua hyvällä omalla tunnolla?! :D Parempi palata kilttinä tyttönä jälleen blogin ja terveellisen elämäntavan opettelun pariin... Kiitos siis Haaskalintu! :)

Olen kärsinyt melkein viikon flunssan kourissa, mutta tänään totesin, ettei tämä yskä luultavasti lopu seuraavaan kuukauteen, ja kun mitään muuta oiretta ei enää ole, päätin lähteä lenkille. Ostin vähän aikaa sitten uudet juoksulenkkarit ja laitoin melkein uudet Gel-Viraget kävelylenkkareiksi, sillä ne eivät yksinkertaisesti sovi mulle juoksukengiksi; jalkapöytä (-holvi? mikä se nyt on) on aivan tulessa  lenkin jälkeen. Olikin nyt ihan eri meininki, ihanaa! Ostin siis nämä (Asics Gel-Kayano 18):

(kuva täältä)

Kieltämättä hinta kirpaisi ihan älyttömästi näin kotihoidon tuella elellessä, mutta toisaalta tämä on mun ainoa harrastus, joten ehkä se oli ihan hyväksyttävä sijoitus?

Ostin myös polvituen apteekista, ja testasin sitä tänään ensimmäistä kertaa, ja toimi tosi hyvin. Polvi alkoi kipuilla ihan vähän loppulenkistä, mikä on 100% paremmin kuin aikaisempien lenkkien pysähtely 50m välein polvikivun vuoksi.

Ruokapuoli ei mennyt ihan tavoitteiden mukaan, mutta tuo lenkki oli jo askel oikeaan suuntaan. Kyllä se tästä! :)