sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Sunnuntaista tajunnanvirtaa

Huomenta!

Eilen oli aika ihana lauantai. Sää oli upea, ja päätettiinkin käydä kävellen kaupassa. Lapset tuplarattaisiin (onneksi ei vielä olla myyty niitä pois, vaikka meinattiinkin) ja matkaan. Neljä kilometriä suuntaansa oli ihan hyvä lenkki, vaikka loppumatkasta alkoi rattaista kuuluakin jo kitinää. Vähän liukasta oli tosin. Voisi ottaa viikonloppuisin ihan tavaksi. :)

Illalla tein vähän erilaisia liikkeitä kahvakuulalla, ja olen vielä aika pihalla. Lisäksi tein taas tuon kahdeksan minuutin vatsalihastreenin, ja tänään on lihakset vähän kipeinä. Lihaskipu treenin jälkeisenä päivänä on muuten jollain kierolla tavalla yksi parhaista tunteista! :D Illalla tuli kyllä syötyä vähän suklaatakin... Mutta kävin eilen aamulla vaa'alla, ja se näytti 52,6 kg, eli yllättävän vähän on tullut painoa takaisin näiden possuilupäivien (-viikon, -viikkojen?) aikana, vain 600g. Nyt kuitenkin ihan oikeasti ryhdistyn! Yritän ajatella asian niin, että mun ei tarvitse kieltäytyä mistään, mutta miksi haluaisin antaa keholleni sellaista polttoainetta, mistä se ei hyödy mitenkään ja mistä tulee vain huono olo. Laihtuahan mun ei enää tarvitse, mutta haluaisin saada mm. kauniimman ihon ja lihaksiin muotoja sekä esim. reisien muhkurat sileämmiksi. Näihin kaikkiin pystyy vaikuttamaan oikeanlaisella ravinnolla. Ja ehkä kaikkein tärkeintä on ruokavalion vaikutus mielialaan.

En silti ymmärrä, miten sorrun niin helposti syömään kaikkea epäterveellistä. Tiedän, ettei se kannata. Yritänköhän loppujen lopuksi palkita vai rankaista itseäni? Tuntuu, että oikein kerjään sitä huonoa oloa ja morkkista. Pitääkin alkaa tarkastella itseään ja tunteitaan niillä hetkillä, kun päätän laittaa suuhuni jotain epäterveellistä. Jos siitä vaikka oppisi jotain?

Mutta täytyy vielä sanoa, että alan kuitenkin olla jo aika tyytyväinen itseeni ja kroppaani. Vaikka sokeriherkut vieläkin maistuvat, en kuitenkaan korvaa niillä muuta ruokaa. Syön terveellisen aamiaisen ja juon vettä. Olen suunnilleen samassa painossa kuin ennen kuopuksen odottamista (+5kg siitä, mitä ennen ensimmäistä raskautta, mutta siihen painoon en pyri, olin liian laiha), ja nyt tarvitaan enää vähän hienosäätöä. En tavoittele laihaa ulkomuotoa, haluan näyttää timmiltä ja hyvinvoivalta (vähän lihaksia, kiitos!) sekä olla terve ja hyväkuntoinen.

Ensi viikonloppuna lupaan ottaa kuvat tämänhetkisestä tilanteesta, olen elänyt toivossa, että löytäisin jostain kivat bikinit, joissa ottaa edistymiskuvia, mutta en vielä ole löytänyt. Viimekesäiset bikinit näyttävät naurettavilta, taisi rintavarustus olla hieman eri kokoluokkaa silloin...

4 kommenttia:

  1. Ajatuksesi kuulostavat järkeviltä. Mielenkiintoista tosiaan, miksi syö jotain, jonka tietää olevan itselle pahaksi. Mukava kuulla, että olet pääosin tyytyväinen :) Harjoituksen jälkeinen lihaskipu on todellakin nautinnollista! :) (Olipas tyhjänpäiväinen kommentti ;)

    VastaaPoista
  2. Ei ollut yhtään tyhjänpäiväinen kommentti, ihanaa kun jätit viestiä, ei mene ihan täysin yksinpuheluksi. :) Pitää tänään keksiä jotain sellaista lihastreeniä, että saa taas huomenna nauttia lihaskivuista. ;D

    VastaaPoista
  3. Toi epäterveellisen syöminen on kyllä kumma juttu, aina sitä jotenkin selittelee itselleen, että miksi saa tehdä niin. Oon nyt muutaman kerran saannu katkastua touhun siinä vaiheessa kun on jo käsi menossa kohti sontaa, sitä kun kysyy itseltä et mitä hittoo sitä on tekemässä ni äkkii lähteekin kiltisi vaan veke ilman et tekee tuhoja yhtään. Kunpa vaan siihen sit myös pystyis joka kerta, mieli on vaan niin julmetun heikko antaa ihan liian helposti ja turhaan periksi. Ruuan laadulla on kuitenkin niin mieletön merkitys hyvinvointiin :)

    Mulla on myös sama en halua olla laiha vaan timmi ja kunnon tikissä ilman, että luut törröttää ja pärstä näyttää siltä, että oon ollu jossain korkeanpaikan leirillä!

    Mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
  4. FaerieS, loistavaa, että olet saanut pistettyä stopin ennen mässäämistä! Mun pitäisi nyt saada jostain kunnon tsemppi päälle, en ymmärrä, miten pystyn noudattamaan kolme viikkoa GFG:tä ja sitten nyt en muka pysty hillitsemään itseäni lainkaan... :/ Mieli on tosiaan heikko! Lohduttavaa kuulla, että muillakin on samanlaisia ajatuksia. :) Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista