tiistai 28. elokuuta 2012

Kunto kasvussa :)

Olen kuullut väitettävän, ja itsekin ollut sitä mieltä, että juoksukuntoa ei saa kuin juoksemalla. Höpö höpö! Juoksin nimittäin äsken 13 km, eikä tehnyt edes tiukkaa! Selvisin jopa ilman vakiovarustettani polvitukea. :) Ja koska tosiaan juoksulenkit ovat olleet hyvistä aikomuksista huolimatta vähissä tänä kesänä (ja ne vähät kerrat melko tahmeita), ei tähän yhtäkkiseen juoksukuntoon oikein ole muuta syytä kuin pyöräily. Ollaan tosiaan käyty ystävän kanssa pyöräilemässä viime kuun puolesta välistä alkaen jo yli 600 km.

Nyt vain pitäisi malttaa pitää juoksulenkit max. kahdessa per viikko, ettei polvi ala kiukkuilla. Ja pitäähän tietty pyörälenkeille varata useampi ilta, eihän siinä juoksemaan ehtisikään. ;D

Niin ja siirryin muuten 8 minute absissa 3-tasoon, siinä riittää hetkeksi haastetta!

tiistai 21. elokuuta 2012

Viime päivinä olen

- ajanut ekan kerran lukkopolkimilla varustetulla pyörällä (kivaa oli, enkä edes kaatunut koko kahden tunnin lenkin aikana)

- treenannut Monnan blogista löytämälläni kahvakuulaohjelmalla (vaikuttaa hyvältä!)

- tehnyt vatsalihastreeniä 8 minute abs level 2 - ohjelman mukaan (löytyy Youtubesta)

- syönyt vähän suklaakeksejä ja aika paljon tummaa suklaata

- yrittänyt venytellä jumissa olevia jalkojani

- käynyt kävelylenkeillä

- katsonut rästissä olevat Suurimmat pudottajat digiboxilta

- miettinyt, miten kivaa olisi näyttää vähän urheilullisemmalta

- kauhistellut röllövatsaa peilin edessä ja harmitellut mittanauhan kertomia mittoja

- kuitenkin tykännyt itsestäni ja peilikuvastani enemmän kuin pitkään aikaan.


sunnuntai 19. elokuuta 2012

Oivalluksia

Vähän on tyhmä olo nyt. :D Mietin tuossa tätä laihdutushistoriaani ja tajusin toteuttavani aina samaa taktiikkaa: syön tosi terveellisesti (ja mahd. vähän) ja liikun, jossain vaiheessa tulee joku murhe, harmi, mielipaha, kyllästyminen, mieliteko tms., lopetan liikkumisen, mätän herkkuja jne. Joko siis "laihdutan" tai mässäilen. Täysin idioottimaista touhua! Voidakseni hyvin mun pitäisi sisäistää jonkinlainen perusterveellinen elämäntapa, jota voisin noudattaa loppuelämäni. Kun syön välillä jotain epäterveellistä, sitä ei pitäisi nähdä repsahduksena (=syy heittää koko syöminen totaalisen läskiksi, kun kerran meni jo pilalle).

Mulle ei siis sovi mitkään tiukat dieetit, karppaus tai sokerilakko, vaan mun pitäisi oppia syömään kaikkea kohtuudella. Miten kestikin näin kauan tajuta se?!

Kovin vähäkaloriset dieetit sitä paitsi syövät lihakset. Esim. Kutri on täällä kirjoittanut hyvin aiheesta (kannattaa lukea koko juttu):

Eli alle 1000 kcalin dieetillä laihduttavat jo siinä vaiheessa puoliksi lihasta ja enää puoliksi rasvaa kun rasvaa oli vielä 20 kg,  kun taas yli 1000 kcalia syövällä ryhmällä näin tapahtui vasta, kun rasvaa oli enää 10 kg (= mulla rasvaprosentti olisi silloin enää jotain 15-20 % eli mussa ei olisi enää ylimääräistä rasvaa).
Jos laihdut alkuvaiheen jälkeen keskimäärin enemmän kuin 0,5-1 kg viikossa tai olet jo normaalipainorajojen sisällä ja laihdut keskimäärin yli 0,25-0,5 kg viikossa, tuhoat rasvan lisäksi myös merkittävässä määrin lihasta — eli olet hyvää vauhtia matkalla ns. laihaksi läskiksi. Ratkaisu: vähennä kalorivajetta eli syö enemmän, varsinkin proteiinia (rahka, raejuusto, liha, kala, kana, kananmuna, soija jne.) ja aloita painoharjoittelu eli punttitreeni (huomaa, että sitä voi tehdä myös kotona, aluksi omalla painolla ja myöhemmin esim. käsipainojen avulla).

Mähän olen tehnyt just niin, että välillä "tsempannut", pitänyt karkkilakkoja ja syönyt tosi terveellisesti mahdollisimman vähän kaloreita, että paino tippuisi nopeasti, ja sitten repsahtanut ja jatkanut X aikaa syömällä pelkkiä hiilareita ja herkkuja. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi olemukseni on normaalista painoindeksistä huolimatta näin rasvainen! :/

En ole tänä viikonloppuna syönyt ollenkaan ns. perinteisiä herkkuja. En ole niitä itseltäni kieltänytkään, mutta korvaan esim. jäätelön paljon mieluummin tuolla edellisessä postauksessa mainitsemallani rasvaisemmalla, mutta sokerittomalla herkkurahkalla ja marjoilla. Pienistä valinnoistahan terveellisessä elämäntavassa on kyse, ei mistään kuurista, jonka voi sitten tavoitteen saavutettuaan lopettaa!

Ja vaa'alla käyn vain kerran viikossa. Tai kahdessa. Kuten sanottu, en tahdo enää tiputtaa painoa nopeasti, sillä en halua menettää yhtään enempää lihaksia, kuin pakko.

Toivottavasti tästä ei nyt saanut sellaista käsitystä, että aion jatkaa syöden mitä mieli tekee. Tarkoitus on edelleen tiputtaa painoa useampi kilo ja mahtua vanhoihin farkkuihin, mutta maltillisella vauhdilla. En kiusaa itseäni enää tiukoilla "en saa syödä yhtään suklaapalasta tai olen totaalisen epäonnistunut ihminen"- dieeteillä, koska minun tapauksessani ne johtavat vain repsahduksiin ja itseinhoon. En ole laihdutuskuurilla, pyrin kuuntelemaan kehoani ja antamaan sille, mitä se tarvitsee: terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Sillä pääsee taatusti jo pitkälle! Esimerkiksi viime viikolla kaupan karkkihyllyllä mietin, mitä tekisi mieli. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin 74%:seen suklaaseen, ja hyvä valinta olikin, sekä kropalle että mielelle. Kun vaan aina jaksaisi miettiä ja kuunnella itseään hetken, ennen kuin mättää naamariinsa sen jäätelölitran tai keksipaketin. Varmasti keksisi jonkin paremman vaihtoehdon, enkä tarkoita sellerinvartta rasvattomaan jogurttiin dipattuna. ;)

Rakastaa itseään ja kehoaan, ja olla itselleen armollinen, siinä kai ne tärkeimmät.

lauantai 18. elokuuta 2012

Viikonlopun herkkuja

Eilen tein ison lasagnevuoallisen (mahtuu paremmin jääkaappiin kuin salaattikulho) kanasalaattia (maustamattomat fileesuikaleet maustettu tacomausteseoksella, jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, sipulia, 9% salaattijuustoa, kastikkeeksi kermaviiliä+tacodippijauhetta). Tästä syö muutaman päivän. :)




Uusi löytö Lidlistä, rasvaisempi maitorahka. Älyttömän pehmeää ja ihanaa (no, ihmekös tuo ;)). Vähän marjoja ja Bonnen mangososetta kaveriksi, niin johan on jätskiäkin parempi herkku! :P




Lauantaiaamun kunniaksi kaksi pellillistä juustosämpylöitä. Jauhoina ainoastaan täysjyvävehnäjauhoja, joten paljon terveellisempiä kuin kaupan pullaversiot. Ja hyviä! Erityisesti 3-vee esikoinen arvosti: "Mmmmmm... Kyllä maistuukin hyvältä! Kiitos sinulle!" :D


Maistuvaa viikonloppua muillekin! :)

perjantai 17. elokuuta 2012

Uusi vaihde

Tein sen.

Tilasin ihanat housut kokoa XS, vaikka tiedän 100% varmuudella niiden olevan mulle liian pienet.

Vaaka näytti 56,3 kg, viimeistä kertaa. Aion nyt todellakin tiputtaa nämä kesän aikana tulleet kilot ja palata itselleni normaaliin 50-52 kiloon. Tällä kertaa olen tosissani. Olen liian kauan ollut tyytymätön itseeni ja olemukseeni ja nyt se todellakin loppuu. Ja kun pääsen tavoitteeseeni, en enää päästä itseäni lihomaan. En vain suostu!

Ugh, olen puhunut.

torstai 16. elokuuta 2012

11 faktaa ja vastausta

Jenni S. antoi minulle haasteen blogissaan, kiitos! Näihin on kiva vastata, varsinkin kun en näköjään saa muita postauksia aikaiseksi.. :)



1. The person nominated must share 11 facts about themselves.
2. The person nominated must answer the questions the tagger 
( the person who nominated them) set for them.
3. The person nominated must choose 11 people to tag (nominate)
and create 11 questions for them to answer.
Then they must go to their pages and let them know they were nominated!



Ensiksi ne 11 faktaa:

1. Olen todella mukavuudenhaluinen: valitsen nykyään mieluummin ballerinat kuin korot, vietän 80% ajastani ihan järkyttävissä vaatteissa, kun haluan että ne ovat mahdollisimman mukavat päällä, ulkonäöstä viis...

2. Toisaalta taas tykkään vaatteista, meikeistä, koruista, laukuista ja kengistä tosi paljon. Tällä hetkellä lapsia kotona hoitaessa taloustilanne ei kuitenkaan salli shoppailua siinä määrin kuin itse haluaisin. Onneksi tämäkään tilanne ei kestä ikuisesti. :)

3. Syön älyttömiä määriä herkkuja, esim. puoli litraa jätskiä + muutama keksi + pari kourallista sipsejä + muutama lasi colaa päivittäin on mulle ihan normaalia. Tiedostan itsekin, ettei tälläinen ole terveellistä, mutta selkärankani on ilmeisesti samaa luokkaa kastemadon kanssa. :/ Tänä aamuna taas päätin, että nyt loppuu.

4. En ole yhtään ryhmäliikkujatyyppiä. Pyöräilemässä on kiva käydä kaverin kanssa, mutta juoksemaan haluan aina yksin.

5. Mulla on kaksi lasta, poika ja tyttö. Välillä iskee kaipuu kolmanteen lapseen, mutta toisaalta näinkin on hyvä. Ja mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä vähemmän vauvavuosi houkuttelee.

6. En osannut kuvitellakaan, kuinka paljon lasten myötä olen alkanut pelkäämään asioita. Sairauksia, onnettomuuksia, maailman tulevaisuutta... :(

7. Painoni nousi esikoista odottaessani 27 kg (!!!). Toisen raskauden aikana tuli muistaakseni 14-15 kg.

8. Lempiruokaani on tacosalaatti. Toinen lemppari on lohikeitto.

9.  Join joskus älyttömiä määriä pepsimaxia, kolmekin litraa päivässä (!). Enää en pysty kevytlimsoja maun takia juomaan, mutta sokericolaa uppoaa liian paljon (ei nyt sentään litroja kuitenkaan).

10. Mulla ei ole aamuisin koskaan nälkä. Yritän kuitenkin pakottaa itseni syömään jotain, mieluiten puuroa.

11. Tästä päivästä alkaen meidän perheessä tulee voimaan herkkupäivä, eli ainoastaan lauantaisin voidaan ostaa herkkuja. Ja tämä koskee myös niitä jäätelöitä ja suklaakeksejä, jotka kaivetaan kaapista lasten mentyä nukkumaan. ;)

Sitten Jenni S.:n kysymyksiin:

1. Oletko onnellinen?
Olen jostain syystä miettinyt tätä asiaa viime aikoina kovasti, ja tullut siihen tulokseen, että tietyillä elämän osa-alueilla olen hyvin onnellinen, joillakin taas hieman tyytymätön. Uskon kuitenkin, että parempaan suuntaan ollaan menossa, enkä missään nimessä ole onnetonkaan. :)
 
2. Miksi päädyit pitämään blogia?

Ihan ekan blogini (nyt vain kutsutuille lukijoille, tosin muut eivät menetä mitään, niin harvoin sitä nykyään päivitän...) aloitin kesällä 2009, esikoiseni ollessa puolivuotias ja olemukseni raskauden jäljiltä varsin pullava. :D Blogin oli tarkoitus olla virtuaalinen selkärankani laihdutusprojektissa, ja hyvin se siinä toimikin, pääsin tavoitteeseeni, jonka jälkeen tulinkin uudestaan raskaaksi. En halunnut enää kirjoittaa lapsiini liittyviä juttuja kaikille avoimesti, joten siirsin omanapajutut tähän uuteen blogiin.
 
3. Mikä väri on hallitsevin kodissasi?

Meillä on paljon neutraaleja värejä, ruskeaa, valkoista, beigeä. Lastenhuoneessa vaaleanvihreää.

4. Miten määrittelet perheesi?

Mies ja lapset. Siskoni ja vanhempani ovat minulle myös todella läheisiä.

5. Mitä käsilaukussasi on tällä hetkellä?

Ei varmaan mitään, yleensä mulla on mukana vain avaimet, pankkikortti ja puhelin. Plus vaippa nuorimmaiselle.
 
6. Mistä "paheesta" haluaisit päästä eroon?

Herkkujen syömisestä, huoh. Toisaalta tietokoneella istumistakin voisi vähentää.

7. Käytätkö kynsilakkaa, jos niin mikä väri kynsissäsi nähdään useimmiten?

Käytän yleensä, talvisin perus ranskalainen manikyyri, kesällä ehdoton suosikkini on Mavalan korallipinkki sävy (61 Samoa).

8. Pidätkö työstäsi?

Pidän, vaikken tällä hetkellä töissä olekaan.
 
9. Mitä radiokanavaa kuuntelet?

Autossa yleensä Radio Rock.
 
10. Kahvi vai tee?

Aamuisin kahvi, muuten tee.
 
11. Pulla vai pasteija?  
Pulla, tietty! Makeaa sen olla pitää. ;)


En tiedä, miksi nämä fontit sekoilevat, enkä jaksa enää tapella niiden kanssa, joten olkoon. En myöskään haasta ketään, kun lähes kaikki tämän varmaan ovat jo tehneet. :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Proteiinia ruokalistalle

Mulla ovat reidet huutaneet hoosiannaa tämän kuntoiluinnostuksen myötä. Ajattelin ensin, että olen vain treenannut liikaa ja venytellyt liian vähän, joten lisäsin venyttelyä. Jalat tuntuivat jotenkin voimattomilta, eikä venyttely sitä tunnetta poistanut. Fiksua olisi tietysti pitää vaikka pari lepopäivää, mutta kun kaveri pyysi eilen pyörälenkille, en malttanut olla lähtemättä. Lenkin jälkeen söin join poikkeuksellisesti rahka-plusmaito-banaani-mustikka-mango-smoothien ja menin nukkumaan. Tänä aamuna jalat eivät olleet juuri lainkaan kipeät? Vaikka poljin valmiiksi kipeillä lihaksilla melkein 40 km? Mitä ihmettä?

Voisiko lihaskivussa/voimattomuudessa olla kyse liian vähästä proteiinin saannista? Viime aikoina syömiset ovat olleet melko hiilaripainotteisia, esim. leipää on kulunut turhan paljon. Aionkin nyt panostaa erityisesti riittävään proteiinin saantiin ja pyrkiä syömään sitä 100-150g/vrk. Katsotaan, mikä on vaikutus! :)

Aamu alkoi tänään kaurapuurolla, raejuustolla ja mustikoilla. Loppupäivän suunnitelmiin kuuluu syömispuolelta (jälleen) tacosalaattia, rahkaa, mansikoita, mustikoita ja paljon vettä. Jääteetäkin ajattelin tehdä jääkaappiin. Illalla aion venytellä huolellisesti.

Niin ja semmoista piti kysyä teiltä pyöräilyä harrastavilta, että miten fillarointi on vaikuttanut reisiinne? Mulla reidet ovat olleet ns. ongelmakohta siinä mielessä, että ne ovat näyttäneet aika paksuilta muuhun kroppaan verrattuna, ja ne myös keräävät ensimmäisenä kaiken rasvan lantion ja vatsan ohella. Onko tässä nyt odotettavissa entistä paksummat reidet vai voisiko toivoa niiden jopa pienentyvän? Terveisin Päärynä.

kuva

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onnellisuutta liikuntarintamalla

Meillä oli muutaman päivän ystäväni kylässä, ja koska jostain syystä häpeilen ja nolostelen tällaisen blogin pitämistä, en avannut tietokonetta ollenkaan, etten jäisi kiinni. :D

Viikolla tuli siis syötyä. Käytiin pari kertaa ulkona syömässä ja iltaisin herkuteltiin kotona. Mutta eilen muuttui ääni kellossa, kroppa oikein huusi terveellistä ruokaa ja liikuntaa kaiken lösöilyn jälkeen.

Ostin muuten Stadiumista juoksupuvun 39,90e:lla, en voinut vastustaa pinkkiä takkia ja kun olen jo pitkään kaivannut sellaisia "kahisevia" juoksuhousuja (trikoot löytyvät), niin pakkohan tuo setti oli ostaa. Lauantai-aamuna parin päivän totaalisen levon jälkeen uskaltauduin lenkkipolulle. Idea juoksemaan lähtemisestä tuli mulle tyypilliseen tapaan aamupäivällä telkun ääressä, enkä ollut syönyt aamupalaakaan vielä. Lähdin sitten tyhjällä vatsalla, sillä en olisi ehtinyt odotella ruoan laskeutumista. Yllätyksekseni juoksu kulki hyvin, olin ladannut aiemmin Spotifyihin soittolistan, joka sisälsi suosikkejani Zen Cafeta, Olavi Uusivirtaa, Apulantaa jne, ei siis oikein mitään "perinteistä" juoksumusiikkia, jossa saisi askeleet sovitettua musiikin rytmiin. Juoksin tarkoituksella hitaasti, keskittyen musiikkiin ja juoksuun. Sportstrackerin tarkempi tarkastelu lenkin jälkeen osoitti tosin, että vauhti oli hyvä, eikä ainakaan omalla mittapuullani mitenkään hidas, 10 km/h. Lopussa polvissa alkoi vähän tuntua, mutta nyt pidän taas useamman päivän tauon ennen seuraavaa lenkkiä. Ehkä 1-2 kertaa viikossa riittäisi?

Illalla käytiin vielä pyöräilemässä reilut 30 km. Heinäkuun puolivälin jälkeen olen pyöräillyt kohta 300 km! :O

Olen tosi innostunut liikunnasta taas, ja onnellinen tästä tunteesta. Mikään liikunta ei oikein kiinnostanut pitkään aikaan, joten on ihanaa, kun sekä kroppa että mieli vaativat päästä kuntoilemaan. :)

Niin ja ruokapuolesta, eilen tein ison tacosalaatin (jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, sipulia, 9% fetaa, tacomaustettua paistijauhelihaa ja tacodippijauheella maustettua kermaviiliä kastikkeeksi) ja siitä riittää täksikin päiväksi. Tosi herkkua, ja proteiinia tulee kivasti tuosta jauhelihasta ja fetasta. Yllätys muuten oli, miten hyvä protskun lähde fetakin (tai no, salaattijuusto) on, proteiinia on 17g/100g ja energiaa 160kcal/100g, kun naudan paistijauhelihassa on 19-20g/100g ja energiaa 170 kcal/100g. Ihan hyvä lisä salaattiin siis! Kannattaa muuten poistaa tomaateista se vetinen osa, jossa siemenetkin ovat, kuten myös kurkusta, jos aikoo syödä salaattia seuraavanakin päivänä, pysyy huomattavasti parempana niin, kun ei vetisty liikaa.

Kivaa sunnuntaita kaikille, niin se viikonloppu taas uhkaavasti lähenee loppuaan, höh.

Lisäys:  30 km:n aamulenkin myötä muuttui pyöräilysaldo kolmosella alkavaksi, jee! :)
Lisäys2: Pitäisi varmaan alkaa lukemaan nämä tekstit ennen lähettämistä, ihan täynnä virheitä ja outoja sanoja taas...