lauantai 3. marraskuuta 2012

Uusia tuulia

Olen monta kertaa avannut "uusi teksti" - kohdan tästä blogista, mutten ole ehtinyt saada postausta valmiiksi. Nyt on niin paljon tekemistä, etten yksinkertaisesti jaksa kirjoittaa tänne mitään.

Olen käynyt kuntosalilla n. joka toinen päivä ja juossut siellä treenin aluksi ja lopuksi juoksumatolla, kun ei tuo sateinen ja kolea sää houkuta lähtemään ulos. Olen aivan koukuttunut ja toivon, että tämä koukku kestää kauan.

Toinen uusi juttu on se, että olen aloittanut työt. Mulla kävi uskomaton tuuri työpaikan suhteen, ja olen asiasta todella innoissani. Vaikka stressaan työjuttuja jonkin verran, tuntuu päivät melkein hermolomalta kotiäitiarkeen verrattuna. :D Iltaisin olen aika puhki, mutta onneksi kaverit "pakottavat" mukaansa salille, sieltä saa kummasti energiaa. Mennään yleensä iltakahdeksan aikaan, eli kun lapset ovat menossa nukkumaan. Tosi hyvä ratkaisu, sillä silloin ei tule mussutettua illalla kaikkea hyvää ja ennen kaikkea ehdin olla lasten kanssa töiden jälkeen. Onneksi meidän sali on auki aika myöhään.

Ei mulla nyt oikein muuta asiaa ollut. Olen miettinyt, pitäisikö poistaa koko blogi vai pitää se täällä ja päivitellä kun siltä tuntuu. Voihan se olla, että jossain vaiheessa löytyy taas aikaa ja energiaa kirjoitella kuulumisia päivittäin, mutta nyt ei siltä oikein tunnu.

P.S. Niille, jotka lukivat aikaisempaa blogiani ja eksyvät tänne, tiedoksi, että pistin sen säppiin. En jaksa tällä hetkellä päivittää sitäkään, joten turhaa pitää sitä auki. Lisäksi mua stressasi ajatus siitä, että joku asiaton pääsee kuitenkin lukemaan sitä ja katselemaan lasten kuvia, vaikka se olikin vain kutsutuille. En oikein luota omiin tietoteknisiin taitoihini ja onpahan nyt yksi stressin aihe vähemmän. Toivottavasti ymmärrätte. :)

maanantai 1. lokakuuta 2012

Huoh

Blogin puolella on ollut hiljaista, vaikka muiden blogeja olen ahkerasti lukenutkin. Ei vain tunnu olevan mitään asiaa. Lapset ovat olleet kipeinä, ollaan oltu sairaalassa ja podettu kotona mahatautia, stressattu tulevia työ- ja päivähoitojuttuja, enkä yksinkertaisesti ole jaksanut kirjoittaa tänne mitään. Ja jos olisin jaksanutkin, en olisi keksinyt, että mitä.

Mutta palaan tänne heti, kun löydän sen kadonneen kipinän jostain!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Ilon aiheita

Vai ilonaiheita? En tiiä, mutta aihetta riemuun on tänään ollut. Nimittäin:

  • Vaikka paino vaa'an mukaan pysyy sitkeästi 55,9 kg:ssä, sain 52-kiloisena ostamani farkut tänään jalkaan, ja ne istuivat edelleen hyvin ja puristamatta. :) En siis aio jatkossakaan juurikaan välittää vaa'an lukemista.
  • Lähdin käymään lyhyellä juoksulenkillä, mutta se venähtikin kahdeksikymmeneksi kilometriksi. Siis 20 km! En voi oikein vieläkään uskoa tätä. Polvikin toimi, ihanaa!
  •  Sain taitettua kellertävää hiuslatvaa tuhkaisemman sävyiseksi vanhalla tutulla Biozellin intensiivisävytteellä. Ihan paras hiustuote pitkään aikaan!
  •  Löysin varastosta vanhat opiskeluaikana jumppaan ostetut treenikengät, joten ei tarvitse ostaa uusia, kun huomenna menen ekaa kertaa kuntosalille. Olen aika innoissani tästäkin, ostin jopa proteiinijauhetta. :D Tästä se bodaajan ura alkaa. ;)

(No vastapainoksi tuli myös sitä itseään niskaan puhelimen välityksellä, mutta ei siitä sen enempää.)

tiistai 28. elokuuta 2012

Kunto kasvussa :)

Olen kuullut väitettävän, ja itsekin ollut sitä mieltä, että juoksukuntoa ei saa kuin juoksemalla. Höpö höpö! Juoksin nimittäin äsken 13 km, eikä tehnyt edes tiukkaa! Selvisin jopa ilman vakiovarustettani polvitukea. :) Ja koska tosiaan juoksulenkit ovat olleet hyvistä aikomuksista huolimatta vähissä tänä kesänä (ja ne vähät kerrat melko tahmeita), ei tähän yhtäkkiseen juoksukuntoon oikein ole muuta syytä kuin pyöräily. Ollaan tosiaan käyty ystävän kanssa pyöräilemässä viime kuun puolesta välistä alkaen jo yli 600 km.

Nyt vain pitäisi malttaa pitää juoksulenkit max. kahdessa per viikko, ettei polvi ala kiukkuilla. Ja pitäähän tietty pyörälenkeille varata useampi ilta, eihän siinä juoksemaan ehtisikään. ;D

Niin ja siirryin muuten 8 minute absissa 3-tasoon, siinä riittää hetkeksi haastetta!

tiistai 21. elokuuta 2012

Viime päivinä olen

- ajanut ekan kerran lukkopolkimilla varustetulla pyörällä (kivaa oli, enkä edes kaatunut koko kahden tunnin lenkin aikana)

- treenannut Monnan blogista löytämälläni kahvakuulaohjelmalla (vaikuttaa hyvältä!)

- tehnyt vatsalihastreeniä 8 minute abs level 2 - ohjelman mukaan (löytyy Youtubesta)

- syönyt vähän suklaakeksejä ja aika paljon tummaa suklaata

- yrittänyt venytellä jumissa olevia jalkojani

- käynyt kävelylenkeillä

- katsonut rästissä olevat Suurimmat pudottajat digiboxilta

- miettinyt, miten kivaa olisi näyttää vähän urheilullisemmalta

- kauhistellut röllövatsaa peilin edessä ja harmitellut mittanauhan kertomia mittoja

- kuitenkin tykännyt itsestäni ja peilikuvastani enemmän kuin pitkään aikaan.


sunnuntai 19. elokuuta 2012

Oivalluksia

Vähän on tyhmä olo nyt. :D Mietin tuossa tätä laihdutushistoriaani ja tajusin toteuttavani aina samaa taktiikkaa: syön tosi terveellisesti (ja mahd. vähän) ja liikun, jossain vaiheessa tulee joku murhe, harmi, mielipaha, kyllästyminen, mieliteko tms., lopetan liikkumisen, mätän herkkuja jne. Joko siis "laihdutan" tai mässäilen. Täysin idioottimaista touhua! Voidakseni hyvin mun pitäisi sisäistää jonkinlainen perusterveellinen elämäntapa, jota voisin noudattaa loppuelämäni. Kun syön välillä jotain epäterveellistä, sitä ei pitäisi nähdä repsahduksena (=syy heittää koko syöminen totaalisen läskiksi, kun kerran meni jo pilalle).

Mulle ei siis sovi mitkään tiukat dieetit, karppaus tai sokerilakko, vaan mun pitäisi oppia syömään kaikkea kohtuudella. Miten kestikin näin kauan tajuta se?!

Kovin vähäkaloriset dieetit sitä paitsi syövät lihakset. Esim. Kutri on täällä kirjoittanut hyvin aiheesta (kannattaa lukea koko juttu):

Eli alle 1000 kcalin dieetillä laihduttavat jo siinä vaiheessa puoliksi lihasta ja enää puoliksi rasvaa kun rasvaa oli vielä 20 kg,  kun taas yli 1000 kcalia syövällä ryhmällä näin tapahtui vasta, kun rasvaa oli enää 10 kg (= mulla rasvaprosentti olisi silloin enää jotain 15-20 % eli mussa ei olisi enää ylimääräistä rasvaa).
Jos laihdut alkuvaiheen jälkeen keskimäärin enemmän kuin 0,5-1 kg viikossa tai olet jo normaalipainorajojen sisällä ja laihdut keskimäärin yli 0,25-0,5 kg viikossa, tuhoat rasvan lisäksi myös merkittävässä määrin lihasta — eli olet hyvää vauhtia matkalla ns. laihaksi läskiksi. Ratkaisu: vähennä kalorivajetta eli syö enemmän, varsinkin proteiinia (rahka, raejuusto, liha, kala, kana, kananmuna, soija jne.) ja aloita painoharjoittelu eli punttitreeni (huomaa, että sitä voi tehdä myös kotona, aluksi omalla painolla ja myöhemmin esim. käsipainojen avulla).

Mähän olen tehnyt just niin, että välillä "tsempannut", pitänyt karkkilakkoja ja syönyt tosi terveellisesti mahdollisimman vähän kaloreita, että paino tippuisi nopeasti, ja sitten repsahtanut ja jatkanut X aikaa syömällä pelkkiä hiilareita ja herkkuja. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi olemukseni on normaalista painoindeksistä huolimatta näin rasvainen! :/

En ole tänä viikonloppuna syönyt ollenkaan ns. perinteisiä herkkuja. En ole niitä itseltäni kieltänytkään, mutta korvaan esim. jäätelön paljon mieluummin tuolla edellisessä postauksessa mainitsemallani rasvaisemmalla, mutta sokerittomalla herkkurahkalla ja marjoilla. Pienistä valinnoistahan terveellisessä elämäntavassa on kyse, ei mistään kuurista, jonka voi sitten tavoitteen saavutettuaan lopettaa!

Ja vaa'alla käyn vain kerran viikossa. Tai kahdessa. Kuten sanottu, en tahdo enää tiputtaa painoa nopeasti, sillä en halua menettää yhtään enempää lihaksia, kuin pakko.

Toivottavasti tästä ei nyt saanut sellaista käsitystä, että aion jatkaa syöden mitä mieli tekee. Tarkoitus on edelleen tiputtaa painoa useampi kilo ja mahtua vanhoihin farkkuihin, mutta maltillisella vauhdilla. En kiusaa itseäni enää tiukoilla "en saa syödä yhtään suklaapalasta tai olen totaalisen epäonnistunut ihminen"- dieeteillä, koska minun tapauksessani ne johtavat vain repsahduksiin ja itseinhoon. En ole laihdutuskuurilla, pyrin kuuntelemaan kehoani ja antamaan sille, mitä se tarvitsee: terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Sillä pääsee taatusti jo pitkälle! Esimerkiksi viime viikolla kaupan karkkihyllyllä mietin, mitä tekisi mieli. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin 74%:seen suklaaseen, ja hyvä valinta olikin, sekä kropalle että mielelle. Kun vaan aina jaksaisi miettiä ja kuunnella itseään hetken, ennen kuin mättää naamariinsa sen jäätelölitran tai keksipaketin. Varmasti keksisi jonkin paremman vaihtoehdon, enkä tarkoita sellerinvartta rasvattomaan jogurttiin dipattuna. ;)

Rakastaa itseään ja kehoaan, ja olla itselleen armollinen, siinä kai ne tärkeimmät.

lauantai 18. elokuuta 2012

Viikonlopun herkkuja

Eilen tein ison lasagnevuoallisen (mahtuu paremmin jääkaappiin kuin salaattikulho) kanasalaattia (maustamattomat fileesuikaleet maustettu tacomausteseoksella, jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, sipulia, 9% salaattijuustoa, kastikkeeksi kermaviiliä+tacodippijauhetta). Tästä syö muutaman päivän. :)




Uusi löytö Lidlistä, rasvaisempi maitorahka. Älyttömän pehmeää ja ihanaa (no, ihmekös tuo ;)). Vähän marjoja ja Bonnen mangososetta kaveriksi, niin johan on jätskiäkin parempi herkku! :P




Lauantaiaamun kunniaksi kaksi pellillistä juustosämpylöitä. Jauhoina ainoastaan täysjyvävehnäjauhoja, joten paljon terveellisempiä kuin kaupan pullaversiot. Ja hyviä! Erityisesti 3-vee esikoinen arvosti: "Mmmmmm... Kyllä maistuukin hyvältä! Kiitos sinulle!" :D


Maistuvaa viikonloppua muillekin! :)

perjantai 17. elokuuta 2012

Uusi vaihde

Tein sen.

Tilasin ihanat housut kokoa XS, vaikka tiedän 100% varmuudella niiden olevan mulle liian pienet.

Vaaka näytti 56,3 kg, viimeistä kertaa. Aion nyt todellakin tiputtaa nämä kesän aikana tulleet kilot ja palata itselleni normaaliin 50-52 kiloon. Tällä kertaa olen tosissani. Olen liian kauan ollut tyytymätön itseeni ja olemukseeni ja nyt se todellakin loppuu. Ja kun pääsen tavoitteeseeni, en enää päästä itseäni lihomaan. En vain suostu!

Ugh, olen puhunut.

torstai 16. elokuuta 2012

11 faktaa ja vastausta

Jenni S. antoi minulle haasteen blogissaan, kiitos! Näihin on kiva vastata, varsinkin kun en näköjään saa muita postauksia aikaiseksi.. :)



1. The person nominated must share 11 facts about themselves.
2. The person nominated must answer the questions the tagger 
( the person who nominated them) set for them.
3. The person nominated must choose 11 people to tag (nominate)
and create 11 questions for them to answer.
Then they must go to their pages and let them know they were nominated!



Ensiksi ne 11 faktaa:

1. Olen todella mukavuudenhaluinen: valitsen nykyään mieluummin ballerinat kuin korot, vietän 80% ajastani ihan järkyttävissä vaatteissa, kun haluan että ne ovat mahdollisimman mukavat päällä, ulkonäöstä viis...

2. Toisaalta taas tykkään vaatteista, meikeistä, koruista, laukuista ja kengistä tosi paljon. Tällä hetkellä lapsia kotona hoitaessa taloustilanne ei kuitenkaan salli shoppailua siinä määrin kuin itse haluaisin. Onneksi tämäkään tilanne ei kestä ikuisesti. :)

3. Syön älyttömiä määriä herkkuja, esim. puoli litraa jätskiä + muutama keksi + pari kourallista sipsejä + muutama lasi colaa päivittäin on mulle ihan normaalia. Tiedostan itsekin, ettei tälläinen ole terveellistä, mutta selkärankani on ilmeisesti samaa luokkaa kastemadon kanssa. :/ Tänä aamuna taas päätin, että nyt loppuu.

4. En ole yhtään ryhmäliikkujatyyppiä. Pyöräilemässä on kiva käydä kaverin kanssa, mutta juoksemaan haluan aina yksin.

5. Mulla on kaksi lasta, poika ja tyttö. Välillä iskee kaipuu kolmanteen lapseen, mutta toisaalta näinkin on hyvä. Ja mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä vähemmän vauvavuosi houkuttelee.

6. En osannut kuvitellakaan, kuinka paljon lasten myötä olen alkanut pelkäämään asioita. Sairauksia, onnettomuuksia, maailman tulevaisuutta... :(

7. Painoni nousi esikoista odottaessani 27 kg (!!!). Toisen raskauden aikana tuli muistaakseni 14-15 kg.

8. Lempiruokaani on tacosalaatti. Toinen lemppari on lohikeitto.

9.  Join joskus älyttömiä määriä pepsimaxia, kolmekin litraa päivässä (!). Enää en pysty kevytlimsoja maun takia juomaan, mutta sokericolaa uppoaa liian paljon (ei nyt sentään litroja kuitenkaan).

10. Mulla ei ole aamuisin koskaan nälkä. Yritän kuitenkin pakottaa itseni syömään jotain, mieluiten puuroa.

11. Tästä päivästä alkaen meidän perheessä tulee voimaan herkkupäivä, eli ainoastaan lauantaisin voidaan ostaa herkkuja. Ja tämä koskee myös niitä jäätelöitä ja suklaakeksejä, jotka kaivetaan kaapista lasten mentyä nukkumaan. ;)

Sitten Jenni S.:n kysymyksiin:

1. Oletko onnellinen?
Olen jostain syystä miettinyt tätä asiaa viime aikoina kovasti, ja tullut siihen tulokseen, että tietyillä elämän osa-alueilla olen hyvin onnellinen, joillakin taas hieman tyytymätön. Uskon kuitenkin, että parempaan suuntaan ollaan menossa, enkä missään nimessä ole onnetonkaan. :)
 
2. Miksi päädyit pitämään blogia?

Ihan ekan blogini (nyt vain kutsutuille lukijoille, tosin muut eivät menetä mitään, niin harvoin sitä nykyään päivitän...) aloitin kesällä 2009, esikoiseni ollessa puolivuotias ja olemukseni raskauden jäljiltä varsin pullava. :D Blogin oli tarkoitus olla virtuaalinen selkärankani laihdutusprojektissa, ja hyvin se siinä toimikin, pääsin tavoitteeseeni, jonka jälkeen tulinkin uudestaan raskaaksi. En halunnut enää kirjoittaa lapsiini liittyviä juttuja kaikille avoimesti, joten siirsin omanapajutut tähän uuteen blogiin.
 
3. Mikä väri on hallitsevin kodissasi?

Meillä on paljon neutraaleja värejä, ruskeaa, valkoista, beigeä. Lastenhuoneessa vaaleanvihreää.

4. Miten määrittelet perheesi?

Mies ja lapset. Siskoni ja vanhempani ovat minulle myös todella läheisiä.

5. Mitä käsilaukussasi on tällä hetkellä?

Ei varmaan mitään, yleensä mulla on mukana vain avaimet, pankkikortti ja puhelin. Plus vaippa nuorimmaiselle.
 
6. Mistä "paheesta" haluaisit päästä eroon?

Herkkujen syömisestä, huoh. Toisaalta tietokoneella istumistakin voisi vähentää.

7. Käytätkö kynsilakkaa, jos niin mikä väri kynsissäsi nähdään useimmiten?

Käytän yleensä, talvisin perus ranskalainen manikyyri, kesällä ehdoton suosikkini on Mavalan korallipinkki sävy (61 Samoa).

8. Pidätkö työstäsi?

Pidän, vaikken tällä hetkellä töissä olekaan.
 
9. Mitä radiokanavaa kuuntelet?

Autossa yleensä Radio Rock.
 
10. Kahvi vai tee?

Aamuisin kahvi, muuten tee.
 
11. Pulla vai pasteija?  
Pulla, tietty! Makeaa sen olla pitää. ;)


En tiedä, miksi nämä fontit sekoilevat, enkä jaksa enää tapella niiden kanssa, joten olkoon. En myöskään haasta ketään, kun lähes kaikki tämän varmaan ovat jo tehneet. :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Proteiinia ruokalistalle

Mulla ovat reidet huutaneet hoosiannaa tämän kuntoiluinnostuksen myötä. Ajattelin ensin, että olen vain treenannut liikaa ja venytellyt liian vähän, joten lisäsin venyttelyä. Jalat tuntuivat jotenkin voimattomilta, eikä venyttely sitä tunnetta poistanut. Fiksua olisi tietysti pitää vaikka pari lepopäivää, mutta kun kaveri pyysi eilen pyörälenkille, en malttanut olla lähtemättä. Lenkin jälkeen söin join poikkeuksellisesti rahka-plusmaito-banaani-mustikka-mango-smoothien ja menin nukkumaan. Tänä aamuna jalat eivät olleet juuri lainkaan kipeät? Vaikka poljin valmiiksi kipeillä lihaksilla melkein 40 km? Mitä ihmettä?

Voisiko lihaskivussa/voimattomuudessa olla kyse liian vähästä proteiinin saannista? Viime aikoina syömiset ovat olleet melko hiilaripainotteisia, esim. leipää on kulunut turhan paljon. Aionkin nyt panostaa erityisesti riittävään proteiinin saantiin ja pyrkiä syömään sitä 100-150g/vrk. Katsotaan, mikä on vaikutus! :)

Aamu alkoi tänään kaurapuurolla, raejuustolla ja mustikoilla. Loppupäivän suunnitelmiin kuuluu syömispuolelta (jälleen) tacosalaattia, rahkaa, mansikoita, mustikoita ja paljon vettä. Jääteetäkin ajattelin tehdä jääkaappiin. Illalla aion venytellä huolellisesti.

Niin ja semmoista piti kysyä teiltä pyöräilyä harrastavilta, että miten fillarointi on vaikuttanut reisiinne? Mulla reidet ovat olleet ns. ongelmakohta siinä mielessä, että ne ovat näyttäneet aika paksuilta muuhun kroppaan verrattuna, ja ne myös keräävät ensimmäisenä kaiken rasvan lantion ja vatsan ohella. Onko tässä nyt odotettavissa entistä paksummat reidet vai voisiko toivoa niiden jopa pienentyvän? Terveisin Päärynä.

kuva

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onnellisuutta liikuntarintamalla

Meillä oli muutaman päivän ystäväni kylässä, ja koska jostain syystä häpeilen ja nolostelen tällaisen blogin pitämistä, en avannut tietokonetta ollenkaan, etten jäisi kiinni. :D

Viikolla tuli siis syötyä. Käytiin pari kertaa ulkona syömässä ja iltaisin herkuteltiin kotona. Mutta eilen muuttui ääni kellossa, kroppa oikein huusi terveellistä ruokaa ja liikuntaa kaiken lösöilyn jälkeen.

Ostin muuten Stadiumista juoksupuvun 39,90e:lla, en voinut vastustaa pinkkiä takkia ja kun olen jo pitkään kaivannut sellaisia "kahisevia" juoksuhousuja (trikoot löytyvät), niin pakkohan tuo setti oli ostaa. Lauantai-aamuna parin päivän totaalisen levon jälkeen uskaltauduin lenkkipolulle. Idea juoksemaan lähtemisestä tuli mulle tyypilliseen tapaan aamupäivällä telkun ääressä, enkä ollut syönyt aamupalaakaan vielä. Lähdin sitten tyhjällä vatsalla, sillä en olisi ehtinyt odotella ruoan laskeutumista. Yllätyksekseni juoksu kulki hyvin, olin ladannut aiemmin Spotifyihin soittolistan, joka sisälsi suosikkejani Zen Cafeta, Olavi Uusivirtaa, Apulantaa jne, ei siis oikein mitään "perinteistä" juoksumusiikkia, jossa saisi askeleet sovitettua musiikin rytmiin. Juoksin tarkoituksella hitaasti, keskittyen musiikkiin ja juoksuun. Sportstrackerin tarkempi tarkastelu lenkin jälkeen osoitti tosin, että vauhti oli hyvä, eikä ainakaan omalla mittapuullani mitenkään hidas, 10 km/h. Lopussa polvissa alkoi vähän tuntua, mutta nyt pidän taas useamman päivän tauon ennen seuraavaa lenkkiä. Ehkä 1-2 kertaa viikossa riittäisi?

Illalla käytiin vielä pyöräilemässä reilut 30 km. Heinäkuun puolivälin jälkeen olen pyöräillyt kohta 300 km! :O

Olen tosi innostunut liikunnasta taas, ja onnellinen tästä tunteesta. Mikään liikunta ei oikein kiinnostanut pitkään aikaan, joten on ihanaa, kun sekä kroppa että mieli vaativat päästä kuntoilemaan. :)

Niin ja ruokapuolesta, eilen tein ison tacosalaatin (jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, sipulia, 9% fetaa, tacomaustettua paistijauhelihaa ja tacodippijauheella maustettua kermaviiliä kastikkeeksi) ja siitä riittää täksikin päiväksi. Tosi herkkua, ja proteiinia tulee kivasti tuosta jauhelihasta ja fetasta. Yllätys muuten oli, miten hyvä protskun lähde fetakin (tai no, salaattijuusto) on, proteiinia on 17g/100g ja energiaa 160kcal/100g, kun naudan paistijauhelihassa on 19-20g/100g ja energiaa 170 kcal/100g. Ihan hyvä lisä salaattiin siis! Kannattaa muuten poistaa tomaateista se vetinen osa, jossa siemenetkin ovat, kuten myös kurkusta, jos aikoo syödä salaattia seuraavanakin päivänä, pysyy huomattavasti parempana niin, kun ei vetisty liikaa.

Kivaa sunnuntaita kaikille, niin se viikonloppu taas uhkaavasti lähenee loppuaan, höh.

Lisäys:  30 km:n aamulenkin myötä muuttui pyöräilysaldo kolmosella alkavaksi, jee! :)
Lisäys2: Pitäisi varmaan alkaa lukemaan nämä tekstit ennen lähettämistä, ihan täynnä virheitä ja outoja sanoja taas...

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Must' on tulluuuu pyöräilyhullu

Pakko tunnustaa, etten malttanut odottaa uuden pyörän hankkimista ensi vuoteen. Varastossa uutta lenkkiä odottelee Tunturin rx300, josta olen tietenkin lukenut miljoona negatiivista kommenttia, mutta toisaalta en löytänyt yhtään budjettiini sopivaa pyörää, josta "asiantuntijafoorumeilla" olisi sanottu mitään positiivista. Oma ensivaikutelmani pyörästä on pelkästään positiivinen, tykkään ajoasennosta ja lapsen istuimenkin kanssa pyörällä pääsee mukavasti. Aika iso ero entiseen 3-vaihteiseen!

Nyt on siis pyöräilty ihan urakalla. Yleensä ollaan käyty ystävän kanssa iltalenkeillä ilman lapsia, mutta nyt viikonloppuna ollaan pyöräilty perheen kesken, ostettiin miehenkin pyörään istuin, joten molemmat muksut kulkevat mukana. Ja tykkäävät hurjasti! Eilen poljettiin yhteensä melkein 50 km, oli ihanaa!

En tiedä, miten hyvin pyöräilemällä saa muokattua kroppaa ja parannettua kuntoa, mutta kyllä se todistettavasti ainakin reisiin ottaa. Fit-lehdessä  6/2012 kirjoitettiin pyöräilyn kiristävän korsettia (huom. ajoasento), polttavan kaloreita (n. 400-800kcal/h vauhdista riippuen!!), pyöristävän peppua (jee, tätä odotellessa) ja olevan hyvää staattista ja ylläpitävää treeniä yläkropalle. Selluliitinkin pitäisi kadota ("Pyöräily on yksi harvoista lajeista, joiden on todettu vähentävän reisien appelsiini-ihoa.") ja terveyden kohentua (vähentynyt riski sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen sekä vastustuskyvyn parantuminen, kolesterolin alentuminen ja painonhallinta). Tietysti edellämainitut edut ovat saavutettavissa muillakin lajeilla, mutta ei pyöräily tuon jutun perusteella mitään turhaa hommaa ole! :)

Erittäin iso plussa tulee myös siitä, että pyöräillessä ei kipeydy kuin lihakset, ellei satu kolaroimaan tai kaatumaan. Mua ottaa niin päähän nivelkivut, mitä juostessa tulee, että alkaa mennä nautinto koko touhusta. En ole varmaan kuukauteen uskaltautunut lenkkipoluille, kun jo etukäteen harmittaa. Aion kyllä voittaa pelkoni ja mennä, ihan pian, mutta nyt aion ottaa kaiken irti tästä pyöräilyinnostuksesta. Sama kai se, miten liikkuu, kunhan vain liikkuu? :)

Seuraavana urheiluvälinehankintalistalla on lukkopolkimet ja kengät. Ja uusia treenivaatteita pitäisi saada myös.

kuva


Onko siellä muita pyöräilyyn hurahtaneita? Oletteko huomanneet vaikutuksia kropassa tai mielessä? :)





perjantai 27. heinäkuuta 2012

Back in business

Heippa! Oltiin viikon verran lomailemassa toisella puolella Suomea, ja ruokavalio oli erittäin epäterveellinen ja liikunta minimissä. Ihanaa oli, ehkä vuoden päästä taas uusiksi. :D

Mutta nyt siis ollaan taas kotona. Pyörälenkeillä olen käynyt parina iltana, nyt jos saisi muunkin liikunnan suhteen ryhdistäydyttyä. Eilen kävin poimimassa 10 kg mansikoita, lasketaanko se liikunnaksi? ;)

Palailen pidemmän postauksen muodossa paremmalla ajalla, ajattelin vain tulla ilmoittamaan, etten ole kadonnut pysyvästi herkkumaahan, jos joku sitä epäili. :)

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Panostusta liikuntaan

Mulla on jäänyt viime aikoina liikunta melkein kokonaan pois, ei muka ole ollut energiaa ja muutenkin sohva on houkutellut lenkkipolkuja enemmän. Nyt päätin ihan henkisen hyvinvointini vuoksi kääntää kelkkani ja alkaa taas panostaa siihenkin puoleen. Lisäsin jopa sivupalkkiin kohdan, mihin kirjoitan ylös liikutut kilometrit, jospa se kannustaisi.

Uusimman Suurimman pudottajan ensimmäisessä jaksossa kilpailijoiden piti polkea maraton kuntopyörillä. Mieleeni tuli, jaksaisinko itse vetää samanlaisen matkan crosstrainerilla. Yleensähän treenailen tunnin kerrallaan. Eilen aamulla mies lähti lasten kanssa ulos, ja minä päätin kokeilla. Suurinta pudottajaa oli kaksi jaksoa katsomatta, joten ne tietokoneen näytölle pyörimään ja crossarille. Kaksi tuntia myöhemmin...

42,2 km, voittajafiilis!

Laskurit alkavat alusta 999 kcal:n ja 99 minuutin jälkeen, joten "todellinen" (=optimistinen) kcal-kulutus oli 1258 kcal ja aika 2 tuntia 36 sekuntia. Ihan hyvä treeni, voin sanoa! :D Pohkeet ovat vähän kipeinä nyt, mutta muuten ei mitään ongelmia. Tuota juuri rakastan crosstrainerissa, voi vetää niin pitkän treenin kuin kunto kestää, ei tarvitse lopettaa esim. polvikipujen takia. Ja kun katsoo samalla Suurinta pudottajaa, voi kuvitella Jillianin huutavan myös itselleen. :D

Illalla käytiin vielä ystävän kanssa pyörälenkillä, poljettiin 28 km. Pyöräily onkin mun uusi rakkauteni, voittaa tällä hetkellä jopa juoksun. Johtuu ehkä siitä, että juoksulenkit ovat vielä aika tahmeita. Olen surffaillut netissä ja haaveillut kunnollisesta pyörästä, ehkä ensi kesänä sellaiseen olisi rahaa?

Lapset heräsivät tänään klo 5.40, tietysti juuri tänään, kun oli mun vuoroni herätä heidän kanssaan. Yllättävän pirteä olen kuitenkin! :) Huomenna mulla olisikin aika ripsihuoltoon, ajattelin, että se olisi viimeinen kerta, mutta saa nähdä, raaskinko sittenkään näistä luopua. Tällä hetkellä ripset näyttävät törkeiltä, koloja siellä täällä ja sojattavat minne sattuu, mutta ei mulla ole mahdollisuuksia käydä parin viikon välein huolloissa. Huomenna on uusi laittaja, joten saa nähdä, kuinka kauan ripset pysyvät hyvänä. Toiveet ovat ainakin korkealla!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Katkos sokerilakkoon ja uusi viikko

Eilen tuli poikkeus sokeriherkuttomuuteen, kun oltiin rippijuhlissa, enkä keksinyt yhtään hyvää syytä olla syömättä mansikkakakkua. :P Myöhemmin maistelin miehen minttukrokanttilevystä muutaman palasen (ko suklaa on joskus ollut mun ehdoton lemppari, josta myös nimimerkkini on johdettu...), mutta yllätyksekseni en kokenut mitään "aah, miten ihanaa, pakko saada lisää"-tunnetta. Ei tehnyt mieli syödä enempää, pärjään mainiosti ilmankin.

En tiedä, johtuuko syömisistä, tästä kuumuudesta vai kuun asennosta, mutta paino on taas noususuhdanteinen, aamulla 54,8 kg. Tuo ei herätä mitään sen kummempia tunteita, koska peilistä katsoo ihan kivan näköinen typykkä, painosta viis. ;D Tietysti jalkojen ja sormien turvotuksen voisin antaa poiskin.

Kokeilunhaluinen ihminen kun olen, ajattelin olla tämän viikon syömättä leipää ja katsoa, miten se vaikuttaa painoon ja turvotukseen. Leipää on nimittäin mennyt viime aikoina hurjia määriä! Puuroa en ole syönyt taas hetkeen, mutta nyt voisin ottaa tavaksi syödä sitä aamulla lasten kanssa.

Värjäilin eilen hiuksia (vaikka luulinkin aiemmin, ettei enää tarvitse, mutta alkoi läpi puskeva punapigmentti ärsyttää niin paljon että oli pakko laittaa myrkyt päähän), värjäsin pituudet juurikasvun värisiksi ja nyt on aika kivan tuhkaiset tummanvaaleat/vaaleanruskeat hiukset. Näihin kun saisi vielä muutaman "aurinkoraidan" niin olisi tosi jees! Raitojahan tässä alla onkin, ja voi olla, että ne parissa pesussa tulevat esiin, kun väri vähän haalistuu. Tukka hyvin, kaikki hyvin! :) Kivaa alkavaa viikkoa muillekin!

P.S. Katselin Suurimman pudottajan loppuun, vautsi mitä muutoksia siellä taas oli! Rebecca varsinkin ja tietty Danny (onneksi voitti, mulla meni jotenkin maku siitä toisesta miehestä kun se jossain haasteessa kieroili ja voitti sen takia, ja sitten alkoi aukoa Rebecalle pudotuksessa, ettei luota tähän. Jotenkin vastenmielisen oloinen äijä). Tracey oli laihtunut ehkä vähän liikaa, tai ainakin kasvot näyttivät jotenkin "riutuneilta". Mutta joka tapauksessa suuri hatunnosto jokaiselle, ihan mieletöntä! Onneksi tästä tulee uusi kausi putkeen, on jotain muutakin katsottavaa Koston lisäksi. Tosin varmaan nytkin käy niin, että katselen jaksot jälkikäteen digiboxilta, kun en koskaan ole tv:n ääressä oikeaan aikaan.


keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Tunnelmia

Jee, yksi kokonainen viikko sokeriherkutonta elämää takana! Nyt ollaan siinä pisteessä, ettei satunnaisia jäätelöhimotuksia lukuunottamatta edes tee mieli makeita herkkuja. Rahka mangososeella (Bonne) ja vesimeloni toimittavat onnistuneesti karkin ja jäätelön virkaa. Viikonloppuna olisi yhdet rippijuhlat tiedossa, en oikein tiedä, miten siellä pitäisi toimia. Toisaalta en jaksaisi alkaa selittelemään kellekään, miksi kakku tai muut herkut eivät kelpaa, mutta toisaalta huolestuttaa, alkaako kakkupalan jälkeen sama vieroitusoirerumba alusta. Mutta elämässä on asiat aika hyvin, jos tällaisia tarvitsee murehtia. ;)

Sunnuntaina lähdin pitkästä aikaa juoksulenkille. Reitti oli helppo, tasaista maata ja hiekkatietä. Mikään muu ei sitten ollutkaan helppoa. Juoksuhousut olivat pyykkikopassa, joten jouduin lähtemään puuvillaisissa legginseissä (sellaisissa mustissa, aika paksuissa) ja puuvillatopissa. Mahdoin olla näky! :D Taskuja ei ollut, joten puhelin (=musiikki) jäi kotiin. Polvituen sain väkisellä tungettua legginsien alle, mutta ei se oikein kunnolla siellä paikallaan pysynyt. Lenkki oli tuskaa, alusta loppuun. Epämukavat vaatteet, pikkuisia ötököitä lensi koko ajan silmiin, nenään ja suuhun, jalat tuntuivat puupökkelöiltä jotka vain tömisivät maahan kuin norsulla, ihan kamalaa. Pakotin itseni hölkkäilemään tunnin verran (8km), välillä kävellen. Harmitti kamalasti, ajattelin, etten hetkeen mene uudestaan. Melkein itketti miettiessäni kalliita juoksukenkiäni. Ja oli ikävä sitä aikaa, kun juoksusta nautti ja juostessa mieli tyhjeni kaikesta turhasta. Ja se olo lenkin jälkeen! Nyt tuntui vain kurjalta.

Eilen sitten jostain syystä päätin lähteä kiduttamaan itseäni uudestaan. Juoksuhousut ja -toppi olivat pestyt, joten sain ne päälleni. Lisävarusteeksi otin Akulta saamani juomapullovyön, otin vain juomapullon pussin pois. Ihan loistava paikka puhelimelle, jota en juoksuhousujen pieneen taskuun saisi koskaan mahtumaan. Niin ja aurinkolasit laitoin päähän, eipä lentänyt öttiäisiä silmiin! Jatkossa aion siis käyttää laseja juoksulenkeillä, paistoi aurinko tai ei. ;) Menin nyt eri reitin vaihtelevassa maastossa ja kylläpä oli eri meininki kuin aikaisemmalla lenkillä! 10 km meni helposti, kävelin pahimmat ylämäet, mutta muuten hölkkäilin rauhallista vauhtia koko matkan. Aikaa en ottanut, kun puhelimen virta riitti joko musiikkiin tai sportstrackeriin, ja valitsin ensimmäisen. Tästä opimme siis, että vaatteilla ja musiikilla on ainakin minun tapauksessani erittäin iso merkitys. Ainoa miinus on ihan törkeän kipeä varvas oikeassa jalassa. Mulla juoksu käy noihin isovarpaan vieressä oleviin varpaisiin tosi paljon, on aina käynyt, mutta nyt tämä oikean jalan varvas (tai kynnen alunen) on kipeämpi kuin koskaan. Onneksi tänään on lepopäivä, lapset lähtivät mummolaan päiväksi, ja saan tehdä omia juttuja koko päivän. Voisin tietty mennä vaikka kävelylenkille tai crossailla, mutta taida tyytyä venyttelyihin ja Suurin pudottaja-maratoniin. Muutama jakso on nimittäin katsomatta (ja sen takia mun pitää lukea Pinkin Pingun blogia tosi varovaisesti, ettei mitään paljastu etukäteen :D Varsinkin tuo uusin otsikko on sellainen, että tekisi mieli käydä lukemassa, kun olen jo useamman jakson aikana ajatellut, että onko Amandalla ja Bobilla jotain sutinaa ja onko Bobilla vaimo ja voisko ne edes alkaa suhteeseen kilpailijan kanssa, ei varmaan telkkarissa mutta ehkä kuvausten jälkeen ja ja ja... En ole voinut googlettaakaan, kun samalla paljastuisi varmasti voittaja. Enkä voi lukea Pingun postaustakaan vielä. :D).

Mutta joo, nyt vähän lisää aamukahvia, kun ei tarvitse miettiä nuorimmaisen mahdollista kofeiiniyliannostusta rintamaidon välityksellä.

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Olen tosiaan sokerista :/

Kävin aamulla vaa'alla, ja arvatkaapa mitä se näytti? Viime ajat, mukaan lukien tämän viikon maanantai, vaakalukema on pyörinyt 56 kg:n molemmin puolin, mutta tänään se oli 54,3 kg! Uskomatonta, ihan vain sokerin jättämällä. Muuten olen syönyt ihan normaalisti, yhden tai kaksi lämmintä ruokaa päivässä, lisäksi välipaloja (pääasiassa rahkaa tai leipää). Nesteitähän tuossa on, mutta aikamoinen herätys silti todellisuuteen - kuinka paljon oikeasti syönkään sokeriherkkuja, kun niiden poisjättäminen vaikuttaa painoon noin radikaalisti. Nyt kun olen jo viisi kokonaista päivää pärjännyt ilman sokeriherkkuja*, alkaa vieroitusoireet helpottaa, eikä esim. karkkia tee ollenkaan mieli. Suklaata vähän ja jätskiä voisin syödä aina, vaikka siihenkin suhtaudun jo melko neutraalisti, ei tule mitään "pakko saada"-tuntemuksia.

* tunnustettakoon sen verran, että ihan täydellä sokeripaastolla en ole ollut, sillä hedelmien syönnin lisäksi olen käyttänyt sokeria ruuan laitossa (siirappia kaalilaatikkoon, ketsuppia ruuan päälle) ja eilenkin söin purkillisen kermaviilidippiä (maustettu Taffelin Taco-pussilla, sisältää varmaan ihan kivasti sokeria). Ai niin, ja olen myös juonut sellaisia hedelmäsokerilla maustettuja vesiä, Novelle Plus mango-guava on aivan ihanaa, samoin Novelle Plus sinkki+e.

kuva

Mies tarjosi mulle eilen hörppyä limsastaan ja kun kieltäydyin, kysyi, että enkö voisi syödä välillä vähän herkkuja, että mitä nyt yksi hörppy haittaa. Selitin, että mä en halua tyytyä yhteen hörppyyn, haluan juoda vähintään lasillisen, samoin kuin en halua syödä sentin viipaletta jäätelöä, vaan niin paljon, kunnes ei tee enää mieli lisää (eli ainakin puoli litraa...). Pikkuannoksista tulee vain kiukkuiseksi, kun jää mieliteko siihen juuri syötyyn herkkuun. Helpompi olla kokonaan ilman.

kuva

Sokerihan on varsinaista myrkkyä, ja etenkin minunlaiselleni ei-kohtuukäyttäjälle siitä olisi tärkeää päästä eroon. Hirvittää ajatellakin, mitä vahinkoa olen jo keholleni saanut aikaan tällä sokerinhimollani. Jotenkin sitä miettii, että kun on normaalipainoinen, niin on "lupa" syödä sokeria, mutta eihän se niin ole. Luin joskus jostain, että sokeri lisäisi syöpäriskiä, mutta en nyt jaksa alkaa etsiä linkkejä. Tällaisen jutun löysin sokerin koukuttavuudesta:
Oregonin tutkimuskeskuksen aivotutkija Eric Sticen mukaan sokeri voi myös olla äärimmäisen addiktoivaa. Sokerin koukuttavuutta voidaan Sticen mukaan verrata joihinkin huumeisiin, kuten kokaiiniin.
Stice havaitsi omissa tutkimuksissaan, että ihminen voi kehittää sokerille samanlaisen toleranssin kuin päihteille. Ensin pieni määrä sokeria tekee siis tyytyväiseksi, mutta loppujen lopuksi sokeririippuvainen tarvitsee yhä enemmän ja enemmän sokeria tyydyttääkseen himonsa
Kalifornian yliopiston tutkijat ehdottavatkin, että sokeria alettaisiin verottaa samalla tavalla kuin päihteitä.
Vuonna 2010 suomalaiset söivät noin 31,8 kiloa sokeria henkeä kohden. (lähde)
Sokerin sanotaan ruokkivan syöpäsoluja, mutta esim. täällä selitetään asia näin:
Even though sugar doesn’t exactly “feed” cancer cells, it is a good idea to limit the amount of simple sugar you eat. This is because when you eat a lot of sugar, your body produces a lot of insulin.
Insulin is a natural substance made by the body. Insulin can tell cells to grow. In simple terms, insulin can “rev up” cell growth. For healthy cells, this is a good thing. This is because the cells in your body grow, divide, die, and are replaced as part of the natural process of living. However, cancer cells can be encouraged to grow more, too, when our bodies produce too much insulin. So while some insulin in the body is normal, excess insulin may encourage cancer cells to grow more, which is not a good thing (1-6).
 Ts. tuon mukaan runsas sokerin syöminen lisää insuliinin tuottoa, joka taas vaikuttaa solujen kasvuun ja jakautumiseen.

Valkoista sokeriakin pahempaa voi olla glukoosi-fruktoosisiirappi, jota käytetään melkein kaikissa makeissa herkuissa:
Glukoosi-fruktoosisiirappi on nestesokeria, joka on valmistettu viljasta sen sisältämää tärkkelystä pilkkomalla. Fruktoosisiirappi parantaa elintarvikkeiden koostumusta ja rakennetta tekemällä esimerkiksi jäätelöstä ja jogurtista paksumpaa. [...]
Glukoosi-fruktoosisiirappi huijaa aivoja ajattelemaan, että elimistö kaipaa lisää ruokaa. Fruktoosi ei nosta veren insuliinitasoa kuten tavallinen sokeri, tämän takia aivot eivät saa viestiä kylläisyydestä.
Terveysriskien takia glukoosi-fruktoosisiirappi on saanut Yhdysvalloissa lempinimen Devil´s candy.
Sen lisäksi että paholaisen makeinen huijaa aivoja, fruktoosisiirapilla on myös muita epäedullisia vaikutuksia terveyteen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on selvitetty muun muassa fruktoosin yhteyttä sydänsairauksiin ja nyt parhaillaan tutkitaan, onko fruktoosilla vaikutusta munuaisten toimintaan. (lähde)
kuva
 Ihannetilanne olisi, jos osaisi syödä kaikkea kohtuudella. Sokerin vaikutuksista ei varmasti tarvitse huolehtia, jos sitä ei syö paljon. Mutta minä selvästikin syön sitä paljon, sen kertoo jo tuo painon tippuminen sokeriherkkujen jäädessä pois. Nyt aion tsempata tosissani ja keskittyä syömään kunnon ruokaa sokerin tilalla. En tiedä, miten jatkossa, kannattaako pitää karkkipäivä vai opetella kohtuus (voiko sitä oppia?).
kuva

Niin ja vielä tuntemuksista. Alkuviikosta olin todella kiukkuinen, pinna niin kireällä ettei koskaan, mietin jo suunnilleen eroa miehestä kun en voinut ymmärtää, miten voin olla noin raivostuttavan ihmisen kanssa. Nyt onneksi tajuan, kummassa meistä oli vika. ;) Olo on paljon virkeämpi ja mieli parempi.


kuva



Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin olisi kiva kuulla muiden suhteesta sokeriin. Osaatteko kohtuuden jalon taidon vai meneekö överiksi?



keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Helpottaa :)

Kiitos ihanat kannustavista sanoistanne edelliseen postaukseen, niistä oli apua enemmän kuin osaatte arvatakaan! Eilinen oli aivan tuskaa sokerinhimon kanssa, mutta tänään oli jo paljon helpompaa. Kuten Erica sanoi, aamulla on aina tosi tyytyväinen olo, jos ei ole sortunut illalla. :)

Huomenna ollaan menossa lasten kanssa huvipuistoon, saa nähdä kuinka vaikeaa tulee tekemään ilman jäätelöä!

Kahden kuukauden haasteen kysymykset laahaavat taas hieman perässä...

15. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolle?

Mitähän mä painoin maanantaina, vähän päälle 56? Joka tapauksessa enemmän kuin viikkoa aikaisemmin. Juhannuksena ei tullut hirveästi dieettiä noudatettua... Mutta nyt on pakko tulla tuloksia, kun tämä sokerihiiri jätti sokerin pois! :D

16. Laihdutatko terveellisellä (<kg/viikko) vai epäterveellisellä (>kg/viikko) tahdilla?

Ei näillä mitoilla yli kiloa viikossa tiputeta ilman nälkäkuuria (tai GFG:tä), joten aika rauhallisella tahdilla mennään. Tällaisena kaikki mulle nyt heti - ihmisenä laihtuisin kyllä mielelläni tavoitepainooni ensi maanantaihin mennessä. ;)

17. Kuka on suurin inspiraatiosi painonpudotuksessa ja miksi?

Jenkkien Suurimmassa pudottajassa on ihan käsittämättömiä tyyppejä, monesti motivaatiopulan iskiessä laitankin sarjan pyörimään. Blogimaailmasta voisin mainita jennien ja Erican. Jennie on tosi määrätietoinen ja jotenkin täysi vastakohta jatkuvasti repsahtelevalle itselleni, ja hän on treenannut vartalonsa uskomattoman hyvään kuntoon. Erica on ihanan positiivinen, ja myös hän on muokannut kroppaansa jo todella paljon. Loistavia motivaattoreita kumpainenkin. :)



tiistai 26. kesäkuuta 2012

En kestä!

Toinen päivä ilman sokeria melkein pulkassa, ja voi argh miten vaikeaa tämä on! Olen kironnut miljoona kertaa tyhmyyttäni, eli sitä, miksi ihmeessä piti mainostaa täällä blogissa tätä kolmen viikon ryhtiliikettäni. Jos olisin pitänyt sen vain omana tietonani, voisin nyt kaikessa hiljaisuudessa kuopata moisen älyttömyyden ja viettää illan sohvalla jätskikulhon kanssa. Ihan perseestä, ei edes huvita kirjoittaa tänne mitään.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Kolmen viikon supertsemppi

Moikka! Toivottavasti teillä on ollut kiva juhannus. Me vietettiin aattoa rauhassa perheen kesken kotona ja juhannuspäivänä lähdettiin istumaan iltaa kavereille, lapset pääsivät leikkimään mummulaan. Oli rentouttava ja ihana ilta, vaikka sää ei varsinaisesti suosinutkaan. Nyt olisi edessä paluu arkeen ja kolmen viikon supertsempin aika.

Ajattelin pitää itselleni kolmen viikon sokerivieroituksen. GFG:llä kolmen viikon jälkeen makeanhimo oli enää muisto vain, ja hedelmät ja porkkanat (!) maistuivat mielettömän makeilta. Aion nyt kokeilla uutta sokerilakkoa sillä erotuksella, että saan syödä hedelmiä ja marjoja. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa nyt kesällä, kun kauppojen vihannesosastot pursuavat ihanuuksia, kuten kirsikkatomaatteja ja uusia porkkanoita. Kolme viikkoa siksi, että olemme lähdössä reissuun heinäkuun lopussa, ja siellä en halua kieltäytyä kaikesta. Tarkoitus olisi silti saada tästä sokerittomuudesta elämäntapa, tai oikeastaan niin, että sokeriset jutut kuuluisivat erikoistilanteisiin, eivätkä jokapäiväiseen elämään.

Tämän kolmen viikon ajan yritän muutenkin tsempata tosissani, otan ohjelmaan (kotona tehtäviä) lihaskuntoharjoituksia ja tietysti aerobista liikuntaa myös.

Lähteekö kukaan muu kolmen viikon rutistukseen mukaan? :)

Niin, ja onhan mulla taas rästissä muutama 60 päivän haasteen kysymyksistä.

11. Mistä lihaskuntoharjoituksista pidät eniten?

Vatsalihasliikkeistä. Lemppari (jonka suhteen aion taas ryhdistäytyä) on youtubesta löytyvä 8 minute abs - harjoitus, jossa siis treenataan vatsoja kahdeksan minuuttia. On tehokas, voin luvata! :D

12. Mistä lihaskuntoharjoituksista pidät vähiten?

Selkälihasliikkeet tuntuvat inhottavilta, en tiedä miksi. Tiedän, että olisi tärkeä treenata selkää siinä missä vatsaa, mutta usein "unohtuu". Myös ojentajaliikkeet ovat ärsyttäviä, kun mulla on niin huonokuntoiset ojentajat. Minäkö mukavuudenhaluinen? ;)

13. Minkä osan kehostasi haluaisit mieluiten muuttaa ja miksi?

Alavatsan pömppö, lantion rasvakerros ja reidet olisivat to do - listan kärjessä.

14. Haluatko pudottaa painoasi jotain tiettyä tapahtumaa tai päivämäärää varten?

En, loppuelämää varten.


keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

20.6.

9. Lasketko kaloreita? Jos lasket, mikä on päivittäinen rajasi?

En laske, en yksinkertaisesti jaksa. Joskus olen laskenut, mutta tavallaan olen tyytyväinen, että olen päässyt siitä tavasta eroon. Kiloklubiin kun joskus merkkailen syömisiä, selviää kaloritkin, mutta en tee sitä kovinkaan usein, koska olen niin laiska. Mutta jos laskisin, pyrkisin päivittäin n. 1300-1500 kcal:iin.

kuva


10. Mistä aerobisen liikunnan muodosta pidät vähiten?

Uinnista. Olen surkea uimari, inhoan uimahalleja, ja luonnonvesissä saattaa olla mitä vain: verenhimoisia haukia, mädäntyneitä ruumiita, vähintäänkin niitä inhottavia jalkojen ympärille kietoutuvia limaisia heiniä. Puistattaa ajatuskin.

kuva

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Uusi viikko, vanhat kujeet

8. Kirjoita  ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolle?

55,8 kg näytti vaaka aamulla. Tosin söin eilen illalla miljoona palaa raparperipiirakkaa, joten toivon, että osa on vain suuren hiilarimäärän aiheuttamaa nestekertymää. Joka tapauksessa painoa on 700g vähemmän kuin viikko sitten, mikä on ihan hyvä tulos.

Lueskelin aamulla noita kirjoituksiani GoFatGo:n ajalta, ja tulipa ikävä sitä hyvää ja energistä oloa! Sanomattakin on selvää, että hyvistä aikomuksistani huolimatta olen GFG:n jälkeen syönyt kuin porsas, vaikka tarkoitus oli pitää GFG:n ruokavalio pohjana jatkossakin. Miten voikin olla näin surkea itsekuri!

Kesällä GFG:n noudattaminen olisi todella helppoa, tuoreita kotimaisia vihanneksia kun saa edullisesti. Eikä marjojenkaan suhteen tarvitse tyytyä pakasteversioihin. Taidan siis nyt jatkaa rennolla GFG-linjalla, eli noudatan sitä (ilman punnitsemisia) sen verran kuin pystyn. Aamu alkoikin puurolla ja raejuustolla. :)


sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Räpsyt

Jos jotain ällöttää silmäkuvat, älä lue pidemmälle!

Mainitsinkin jo aikaisemmin, että sain lahjaksi lahjakortin ripsien pidennykseen. Olin jo pidemmän aikaa haaveillut moisista, mutta suolainen hinta + huoltojen hinta kauhistutti. Lahjakorttiin kuului uusien ripsien lisäksi ensimmäinen huolto. Kävin vajaa kuukausi sitten laitattamassa pidennykset ja eilen oli ensimmäinen huolto. Ekalla kerralla laitettiin 13mm pituiset räpsyt, ja itse en oikein pitänyt niin pitkistä. Varsinkin alussa hätkähdin joka kerta kun katsoin peiliin, enkä niin hyvällä tavalla. Nopeasti niihin kuitenkin tottui. Eilen pyysin vähän lyhyemmät ripset, ja laitettiin 11mm pituisia. Miehen mielestä ne ovat yhtä pitkät kuin edellisetkin, mutta itse huomaan eron.

Vähänkö vaikeaa ottaa kuvaa omasta silmästä! :D Ripsiä on tasaisesti koko matkalla, vaikka kuvassa etummaiset ripset jotenkin hassuilta näyttävätkin. Piti ihan peilistä käydä tarkistamassa. :D
Nyt on siis lahjakortti käytetty, ja jos jatkossa haluan ripseni säilyttää, pitää siihen varata n. 50-60e/kk, melkoinen summa hoitovapaalla olevalle. Haluaisin kuitenkin pitää pidennyksiä ainakin kesän, mahdollisesti jatkossakin, ja olenkin yrittänyt perustella itselleni, miksi voisin laittaa tuon summan kuukausittain johonkin "noin turhaan".

- en käy kampaajalla juuri koskaan, joten siihen ei mene rahaa
- kynnetkin ovat omat, joten niihinkään ei mene rahaa
- meikkeihin ei mene juurikaan rahaa, käytän superriittoisia mineraalimeikkejä ja pidennysten kanssa ei mene rahaa ripsiväriinkään (no okei, on mulla yksi pidennyksille tarkoitettu ripsari...)
- syön kuukaudessa helposti tuon summan edestä herkkuja ja muuta turhaa, joten jos päättäisin vaihtaa herkut ripsiin, se olisi ehkä ihan ok?

Ripsipidennykset ovat ihanat, on kiva katsoa peiliin, kun näyttää aina huolitellulta, vaikkei olisi meikannutkaan. Ja vähän myös pelottaa, miten kaljuripsiseltä näyttääkään, jos pidennykset ottaa pois.

Jos päädyn pitämään pidennykset, aion etsiä uuden laittajan. Ensinnäkin tuolle nykyiselle laittajalle on pitkä matka ja toisekseen haluaisin nähdä, jos joku toinen osaisi laittaa vielä nätimmät ripset.

Onko siellä ruudun toisella puolella ripsienpidennykset omistavia lukijoita?

P.S. Mulla on ollut jo kaksi päivää elohiiri vasemman silmän alaluomessa. Onko olemassa mitään raivostuttavampaa?! Miten sen saa pois?

Kysymyksiä ja vastauksia

5. Mikä on lempiruokasi epäterveellisistä vaihtoehdoista?

Varmaankin joku Pancho Villan tai American Dinerin hampurilaisateria. Pizza kelpaa myös! Naposteltavien puolelta jäätelö.

kuva


6. Mistä terveeellisestä ruoasta pidät vähiten?

Keitetyt pakastevihannekset eivät ole suurinta herkkuani. Varsinkaan, jos ne on keitetty ihan lössöiksi.

kuva


7. Mikä on suosikkisi aerobisesta liikunnasta?

Rakastan juoksemista (onhan se aerobista, jos juoksee rauhallista vauhtia?), crosstrainerilla treenaaminen tulee ihan siinä perässä.

kuva



torstai 14. kesäkuuta 2012

Salaattia

4. Mikä on lempiruokasi terveellisistä vaihtoehdoista?

Salaatit, ehdottomasti. Yleensä teen kanasalaattia, johon tulee broilerin fileetä, jää- tai jäävuorisalaattia, paprikaa, (tomaattia), (kurkkua), maustekurkkua, säilykepersikkaa, punasipulia ja monesti myös fetaa. Kanasalaatissa on pakko olla jotain makeaa (tänään vesimelonia persikan tilalla) ja mielellään myös maustekurkkua. Parhaassa tapauksessa tipu on kaupan grillistä. Toisaalta fetasalaattiin haluan salaatin lisäksi paljon tomaatteja, tuorekurkkua ja punasipulia, vähän oliiviöljyä päälle, mutta ei mitään muuta. Myös tacosalaatti on ihanaa: tacomaustettua jauhelihaa, rapeaa salaattia, tomaattia, punasipulia, kurkkua, paprikaa ja kastikkeeksi kermaviiliä, johon on sekoitettu taco-dippimausteseos. Nam, pitääkin tehdä sitä seuraavaksi! En ole ihan varma, lasketaanko mun salaatteja edes terveellisiksi vaihtoehdoiksi, mutta ehkä ne ainakin makkaraperunat voittavat?

kuva täältä, mansikkaa pitääkin ehdottomasti kokeilla salaatissa tänä kesänä! 







keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

13.6.

3.  Onko lopullisen tavoitepainosi BMI terveellisissä rajoissa?

Jos painaisin 52kg, BMI olisi 19,45. 50-kiloisena BMI olisi 18,7, eli normaalin rajoissa vielä sekin. Luulen kyllä, että tuo 52 kg on mulle sopivampi, mutta sen näkee sitten. Todella hoikat aikuiset ihmiset näyttävät mielestäni usein ikäistään vanhemmilta, ja alan olla siinä iässä, etten välttämättä halua näyttää vanhemmalta kuin oikeasti olen. ;)

kuva täältä

tiistai 12. kesäkuuta 2012

12.6.

2. Kuvaile unelma-/tavoitevartalosi.

Tämä on aika hankala. Haluaisin vartalon, joka on ennen kaikkea terve, joka toimii. Pystyy juoksemaan, pomppimaan ja tekemään mitä vaan. Toisaalta esteettistä silmääni miellyttää hoikka, ehkä joidenkin mielestä jopa laiha, kroppa. Vähän aikaa sitten olin vielä sitä mieltä, että lihakset saisivat erottua, mutta nyt en enää tiedä. Tietty olisi kiva, jos vatsalihakset näkyisivät vähän. :)

kuva täältä

Tämän päivän syömiset: fail
Tämän päivän liikunta: crosstrainer 60 min

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Painoa, juoksua ja löytö

1. Nykyiset mitat: pituus, paino, tavoitepaino. Miksi haluat pudottaa painoa?


Pituus 163,5 cm, paino 56,5 kg, tavoitepaino 50-52 kg. Kävin aamulla ihan tätä varten vaa'alla ja ai kamala. Vähän eri lukemat kuin muutama kuukausi sitten, jolloin vaaka näytti alle 52! :O No sitä saa, mitä tilaa syö.


Haluan pudottaa painoa, koska mielestäni näytän hoikkana paremmalta ja tunnen oloni paremmaksi. Vaatteet istuvat hyvin, voin pitää S-koon vaatteita ilman pusertuvia jenkkakahvoja jne. Korostettakoon, että tiedän toki olevani nytkin normaalipainoinen, mutta mieluummin elän ilman vatsan ja lantion rasvarengasta (sellainen todella löytyy!), ja se vaatii muutaman kilon pudotuksen. Koen tuon 52 kg:n omaksi ns. hyvän olon painokseni, ja on huomattavasti helpompaa  päästä siihen nyt, kun se on vain muutaman kilon päässä, kuin jos odottelen, että painan kymmenen kiloa enemmän, vaikka silloin kai olisikin "hyväksyttävämpää" laihduttaa.

kuva täältä
Tunnustan nyt tässä samalla, että eilen aiheutin melkein tulipalon, ja järkytyksen vuoksi (kyllähän herkkuaddikti aina syyt löytää...) kävin kaupasta suklaakekeksejä, colaa ja karkkia. Tämä ehkä selittää vähän tämän aamun painoakin. No, aamulla ja päivän mittaan söin loput ja nyt ne on syöty enkä uusia osta. Sen sijaan lähdin pitkästä aikaa juoksulenkille. Tein eilen Lidlistä varsinaisen löydön!



Multahan on puuttunut juoksuhousut kokonaan, edellisestä lenkistä on niin pitkä aika, että pärjäsin silloin tuulihousun tyylisillä kahisevilla jumppa- tms. housuilla. Kuumahan siinä tuli silloinkin. Mutta eilen Lidlissä silmiini osui juoksucaprit. Turvallinen tekstiili, värit just passelit lenkkareiden kanssa ;), takana vetoketjullinen tasku, ja hintaa kokonaiset 7 (seitsemän) euroa!


Kokoja ei tosin ollut muuta kuin XS:ää, mutta päätin ottaa riskin, ja se kannatti. Housut ovat niin joustavat, etteivät purista ikävästi. Polvitukikin mahtui hyvin alle. Testasin näitä siis tänään ekaa kertaa ja toimivat loistavasti! Ihanat, seuraavan kerran kun kyseiseen kauppaan tulee juoksutekstiileitä, taidan käydä ostamassa muutamat lisää. Sellaiset pitkät juoksutrikoot olisivat myöskin tarpeelliset.


Menin 10 km lenkin, ajasta ei hajuakaan, kun jätin puhelimen kotiin. Kävelin välillä ja hölkkäsin välillä, mutta luulen, että kuukauden päästä tuo kymppi menee helposti kokonaan hölkäten. :) Olo oli kuin uudestisyntyneellä!

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Potassa uitettu pää ja 2 kk:n haaste

Jännä juttu, miten sitä ulkonäköjutuissa aina jumiutuukin painoasiaan. Ihan kuin se, että on timmi, olisi avain upeaan ulkonäköön. Unohtaa ihan täysin muut, mielestäni jopa olennaisemmat jutut, kuten hiukset, kasvojen ihon, vaatteet jne. Tämä tuli mieleeni, kun tänään katsoin peiliin ja tajusin erään ongelman: hiukseni näyttävät siltä, kuin niitä olisi uitettu esikoisen potassa! Kampaaja sanoi, että mulla keltainen/oranssi puskee hiuksista läpi vaikka minkä tekisi, ja niin tosiaan tekee.

Bonacure Color Freeze Silver Shampoo
Kampaajani neuvoi käyttämään hopeashampoota kuiviin hiuksiin viikon tai kahden välein. No joo, taitaahan se vähän kellertävyyttä pois, mutta mun pitäisi käyttää sitä joka pesulla, jos haluaisin pitää edes suunnilleen tuhkaisen sävyn. Vähän enemmän apua on ollut Biozellin intensiivisävytteestä (maksaa Prismassa muistaakseni 7,50e):

Biozell intensiivisävyte, viileän vaalea, kuva täältä





Tuota jos laittaa kuiviin hiuksiin ja antaa vaikuttaa ainakin 10 min, on lopputulos tosi kiva. Ainoa miinus, että sävy ei kestä kovin montaa pesua. Ensi kerralla pidän tätä hiuksissa niin kauan kuin jaksan, toivottavasti siitä olisi apua.

Harmillista on se, että jos crossailen tai käyn juoksulenkillä, on hiukset pakko pestä sen jälkeen. Ja kun hiuksia pesee jatkuvasti, lähtevät violetit pigmentit hiuksista nopeasti ja pää on taas keltainen... Huoh.

Huomenna aion aloittaa Taskutiikerin blogista bongaamani kahden kuukauden haasteen. Ideana on siis vastata kahden kuukauden ajan yhteen kysymykseen joka päivä. Viikon ensimmäinen kysymys liittyy aina painoon ja edellisen viikon saavutuksiin. Jospa tämän avulla saisin päivitettyä blogiakin vähän ahkerammin. :)

  1. Nykyiset mitat: pituus, paino, tavoitepaino. Miksi tahdot pudottaa painoa?
  2. Kuvaile unelma-/tavoitevartalosi.
  3. Onko lopullisen tavoitepainosi BMI terveellisissä rajoissa?
  4. Mikä on lempiruokasi terveellisistä vaihtoehdoista?
  5. Mikä on lempiruokasi epäterveellisistä vaihtoehdoista?
  6. Mistä terveellisestä ruoasta pidät vähiten?
  7. Mikä on suosikkisi aerobisesta liikunnasta?
  8. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  9. Lasketko kaloreita? Jos lasket, mikä on päivittäinen rajasi?
  10. Mistä aerobisen liikunnan muodosta pidät vähiten?
  11. Mistä lihaskuntoharjoituksista pidät eniten?
  12. Mistä lihaskuntoharjoituksista pidät vähiten?
  13. Minkä osan kehostasi haluaisit mieluiten muuttaa ja miksi?
  14. Haluatko pudottaa painoasi jotain tiettyä tapahtumaa tai päivämäärää varten?
  15. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  16. Laihdutatko terveellisellä (<kg/viikko) vai epäterveellisellä (>kg/viikko) tahdilla?
  17. Kuka on suurin inspiraatiosi painonpudotuksessa ja miksi?
  18. Keskitytkö enemmän hoikan ja timmin vai pikkuruisen ja hauraan vartalon hankkimiseen?
  19. Kuinka paljon vettä yleensä juot päivän aikana?
  20. Onko sinulla koskaan ollut syömishäiriötä?
  21. Tietävätkö ystäväsi siitä että haluat laihduttaa? Tukevatk he sinua?
  22. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  23. Tukeeko perheesi sinua laihdutuksessasi?
  24. Millainen on suosikki välipalasi?
  25. Oletko kasvissyöjä tai vegaani?
  26. Millaiset ovat suosikki treenivaatteesi?
  27. Oletko laihdutuskuurilla vai yritätkö muuttaa elämäntapojasi?
  28. Otatko yleensä töihin eväät? Jos otat, mitä yleensä valmistat?
  29. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  30. Oletko koskaan paastonnut? Mitkä olivat syynä paastolle?
  31. Oletko koskaan oksentanut ruokaasi? Miltä sinusta tuntui jälkeenpäin?
  32. Oletk koskaan ahminut? Mikä on yleensä ahmimisruokasi?
  33. Millainen vartalo sinulla on? Pieni, keskikokoinen, suuri?
  34. Mistä olet kotoisin? Kasvoitko terveellisen vai epäterveellisen ruoan ympäröimänä?
  35. Kuinka monta ateriaa normaalisti syöt päivän aikana?
  36. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  37. Onko sinulla tyttö-/poikaystävää? Tietääkö hän laihduttamisestasi? Tukeeko hän sinua?
  38. Pidätkö lepopäiviä liikunnasta? Mikä päivä on lepopäiväsi?
  39. Oletko kieltänyt itseltäsi minkääntyyppistä ruokaa?
  40. Palkitsetko itsesi saavutettuasi lyhyen aikavälin tavoitteesi? Mitkä ovat palkintosi?
  41. Mitä syöt yleensä aamupalaksi?
  42. Pidätkö huijaus-/tankkauspäiviä?
  43. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  44. Mistä nautit eniten painosi putoamisessa? Mikä tekee sinut onnellisemmaksi kuin ennen?
  45. Mikä on suosikki laihdutusblogisi?
  46. Aiotko jatkaa blogisi kirjoittamista saavutettuasi tavoitepainosi?
  47. Oletko koskaan ollut hiilihydraattitietoisella ruokavaliolla? Millaiset ovat kokemuksesi siitä?
  48. Uskotko rajoittamiseen vai kohtuuteen?
  49. Kuvaile unelma-asusi, jonka kuvittelet päällesi saavutettuasi tavoitepainosi.
  50. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  51. Kirjoita tavallisin ateriasuunnitelmasi yhdelle päivälle.
  52. Mitä katsot tavallisesti TV:stä? (Ruokaohjelmia, elokuvia, sarjoja, realityjä...?)
  53. Mitkä ovat tavoitteesi fitness-puolella? (Spagaati, käsillä seisonta, punnerrukset, juoksu...?)
  54. Postaa kuva sellaisen ihmisen vartalosta keneltä tahtoisit/pyrit näyttämään.
  55. Onko sinulla myös lyhyen aikavälin tavoitteita? Millaisia?
  56. Mistä epäterveellisestä ruoasta pidät vähiten?
  57. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla?
  58. Mistä kehosi osasta pidät eniten ja miksi?
  59. Oletko koskaan ollut yli- tai alipainoinen?
  60. Syötkö samoja ruokia kuin perheesi vai valmistatko ruokasi erikseen?
  61. Mitä yleensä valitset kun syöt ravintolassa tai jonkun muun kotona?
  62. Onko sinulla mitään heikkouksia ruoan suhteen? Sellaisia ruokia joille et pysty sanomaan ei tai joiden syömistä et pysty lopettamaan.
  63. Juotko smoothieita? jos juot, mikä on suosikkireseptisi?
  64. Kirjoita ylös tämänhetkinen painosi. Oletko laihtunut yhtään viikon aikana? Jos et, mitkä ovat suunnitelmasi tulevalle viikolla? + Tänään on haasteen viimeinen päivä - kirjoita mittojen päivittämisen jälkeen kuinka aiot jatkaa syömistä/liikuntaa tästä eteenpäin!

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Haaste

Sain Haaskalinnulta kivan haasteen:

"Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog. Then, choose 11 new people to tag and link them in your post. Create 11 new questions for the people you tag to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you."


1. Mikä biisi on ylitse muiden? Tällä hetkellä tykkään tosi paljon esim. tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=TX_Upgk4RCs (Reino&The Rhinos: Kuulut unelmiin) Hyvänmielen biisi. :)


2. Lempivuodenaikasi? Kesä, ehdottomasti! Rakastan lämpöä ja aurinkoa.

3. Merkittävin hetki elämässäsi? Pakko vastata kliseisesti, että ensimmäisen lapsen syntymä. Toki toisen lapsen syntymä oli yhtä tärkeä ja merkittävä juttu, mutta silloin olin jo äiti, joten elämänmuutos ei ollut yhtä suuri. 


4. Lempiesineesi? Hmmm... Läppäri tai puhelin varmaankin. Toisaalta myös telkkari. Ja crossari. Ja lenkkarit. Jääkaappi? Vaikeaa, en osaa valita!


5. Mitä laukkusi sisältää? (kuva on plussaa;) Mulla on tosi harvoin laukku mukana missään, mutta jos otan sen mukaan, siellä on pankki- ja ajokortti sekä puhelin (ja vaippa ja harso). Pärjään vähällä. :D



6. Mikä oli lapsuuden toiveammattisi (ja mitä teet nyt)? Sairaanhoitaja, kokki, kennelin pitäjä ja opettaja. Olen yksi noista. :)

7. Ihannekroppasi? (kuva on plussaa;) Haluaisin olla hoikka ja hyväkuntoinen. Jos leuan alla ei roikkuisi ylimääräistä, eikä housujen vyötärölle puristuisi jenkkakahvoja, olisin tyytyväinen. :) Esimerkiksi jotain tällaista (tosin musta ei saisi yhtä laihaa, enkä saisi tuollaisia rintoja ilman kirurgin veistä...):



http://weheartit.com/entry/30063215

8. Mitä kieliä osaat? Englantia, saksaa, ruotsia, vähän ranskaa.


9. Onko sinulla idolia (ja kuka se on)? En osaa nimetä ketään, mutta ihailen yleisesti ihmisiä, jotka tekevät töitä unelmiensa ja tavoitteidensa eteen ja saavuttavat ne. 


10. Paras asia sinussa? Tämä on oikeasti vaikea! Leivon hyviä juustokakkuja.


11. Minkä elokuvan kävit viimeksi katsomassa elokuvateatterissa? Vuosaari.


Muista perustella vastaukset hyvin, kiitos!


Mä en nyt jaksa keksiä tähän hätään 11 uutta kysymystä, mutta voi olla, että palailen tähän myöhemmin. :) Kiitos vielä Haaskalinnulle, tällaiset haasteet ovat hauskoja!

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Muutos

Ei vitsi että hävettää edes kirjoittaa tänne mitään. Ei ole kiinnostanut blogi pätkän vertaa, yhtä vähän kuin terveelliset syömiset tai liikunta... :/ On ollut taas vähän huolia, ja heti kun mua vaivaa jokin, yritän saada syömällä olon paremmaksi. Saattaisi toimiakin, jos söisi hedelmiä ja salaatteja suruunsa, mutta jäätelö, suklaa ja sipsit eivät juuri oloa kohenna. Sen lisäksi, että murheet ja huolet pysyvät, on koko ajan huono olla itsensä kanssa. Ei voi kuvitellakaan vetävänsä farkkuja jalkaan tai tiukkaa toppia päälle. Olohousujen vyötärönauhan päälle muodostuva vatsamakkara ällöttää ja saa olon tuntumaan erittäin löysältä. En jaksa oikein innostua mistään, kun on niin vetämätön ja pöhnäinen olo.

Mitä siis tehdä? Lopettaa blogin päivittäminen, jatkaa syömistä samaan malliin ja kiukutella kaikille huonon olon vuoksi, vai lopettaa tämä märehtiminen kerta kaikkiaan tähän nyt just heti? Valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon. Meille ei enää osteta mitään herkkuja, kuin korkeintaan yhtenä päivänä viikossa ja silloinkin kohtuudella. Ostin salaattilingon ja aion syödä salaatteja joka päivä. Tykkään salaateista ihan älyttömästi ja voisin elää niillä, mutta niiden teko on muka aina niin vaivalloista. Ja kun lapsille pitää kuitenkin tehdä lämmintä "tavallista" ruokaakin. Ja kun ja kun ja kun. Pelkkiä tekosyitä taas kaikki.

Sokeroin äsken kainalot ja bikinirajan ja nyt lakkaan kynsiä samalla kuin kirjoitan tätä. Olo on heti paljon parempi! Tästä se alkaa - muutos.


maanantai 21. toukokuuta 2012

Ei enää ikinä...

Olin lauantai-yönä todella onnellinen siitä, että mulla on mies ja lapset kotona, eikä kamalasti kavereitakaan, jotka "pakottaisivat" baariin. Mä en jaksaisi käydä baareissa viikottain/kuukausittain, tuntuu, että kerran kolmessa vuodessakin on liian usein. :D Ilta oli kuitenkin todella onnistunut, hyvää seuraa, herkullista ruokaa ja singstar! Baarin olisi voinut jättää väliin. Sunnuntai oli mielestäni kohtuuttoman krapulantäyteinen juomaani alkoholimäärään nähden. :/ Mies oli ihana ja vietti melkein koko päivän lasten kanssa ulkona, joten mun ei tarvinnut potea kamalan huonoa omaatuntoa vetämättömästä olosta.

Tänään taas aurinko paistaa ja mieli on virkeä. Tein juuri lounaaksi fetasalaattia ja aah, taidan elää syksyyn asti erilaisilla salaateilla. Ihanaa, kun kohta saa edullisesti kotimaisia vihanneksia, nytkin tomaatit olivat tarjouksessa 1,49e/kg.

Uskaltauduin aamulla ekaa kertaa tänä vuonna t-paidassa ulos. Pitäisi varmaan vähän päivittää kesävaatevarastoa, mulla ei ole esim. shortseja ollenkaan. :O Viikonloppuna on onneksi ohjelmassa vähän shoppailua. :)

lauantai 19. toukokuuta 2012

Ihana lauantai

Huomenta! Ihana auringonpaiste ulkona. :) En tiedä, olenko tästä jo maininnut, mutta liikunta on ehkä paras tapa aloittaa (viikonloppu-)aamu! Toinen must-juttu on kahvi. Eli täällä päivä on lähtenyt käyntiin näissä merkeissä:

Paljon kahvia samalla kun selailen blogeja. (kuva tosin pari päivää vanha)
My precious
Tunnin crossailu samalla Greyn anatomian uusinta jaksoa katsellen, toimii! Pakko oli saada mittariin tasalukema (20km), joten siksi meni 39 sekuntia yli suunnitellun ajan. ;D

Tuo mun crosstrainer on jo varmaan viitisen vuotta vanha, mutta tykkään siitä edelleen ihan älyttömästi! Varsinkin nyt, kun jalat ovat kipuilleet juostessa, tuo on oiva kuntoiluväline. Eikä kynnys kuntoiluun ole kovin suuri, kun ei tarvitse lähteä kotoa minnekään. Plussaa, ettei kukaan näe, minkälaisena suohirviönä crossailet menemään, vaatteidenkaan ei tarvitse olla viimeisen päälle, kuten näkyy:

Ah, miten tyylikästä! Hiestä märkä toppi, raitakalsarit ja eriparisukat.
Päivä jatkuu jääkiekon ja myöhemmin tyttöjenillan merkeissä. Aurinkoista ja ihanaa lauantaita kaikille toivon minä! :)